Oulun kaupungin kielitarjottimen kasvattaminen

Kielten etäkerho-opetus ei ole Oulussa uusi asia – kiinaa on voinut opiskella useilla kouluilla jo monena vuonna Shanghaista tulevan opetuksen ja paikalla olevan lähiopettajan opastuksen avulla. Kun japanin kielen etäkerhoa lähdettiin vuoden alussa tarjoamaan, toiveena oli saada kokoon yksi 25 oppilaan ryhmä, valtava kiinnostus yllätti positiivisesti ja yhteistyönä Oulun kaupungin ja Aasian ja Afrikan kielten hankkeen kesken ryhmiä perustettiin neljä. Ilmoittautuneiden joukossa oli mukana runsaasti oppilaita koulualueilta, joilla perinteisesti ei ole ollut laajaa kiinnostusta esimerkiksi lyhyisiin kielivalintoihin. Selvästikin nyt oltiin uuden ja odotetun mahdollisuuden äärellä.


Etäkielikerhot ovat osa laajempia yhteistyökokonaisuuksia: kiinan kielen opiskelu yläkouluissa nousi Sister School-yhteistyöstä Hangzhoun kaupungin kanssa. Kielen opiskelun lisäksi oppilailla on ollut mahdollisuuksia monimuotoiseen kohtaamiseen sisaruuskoulujen oppilaiden kanssa sekä vierailujen että virtuualisen yhteistyön merkeissä. Japanin kielen opiskelun juuret ovat Opetushallituksen rahoittamassa Aasian ja Afrikan kielten hankkeessa ja tähtäimessä on tarjota oululaisille koululaisille mahdollisuus japanin B2-opintoihin. Valinnaistarjottimelle oppiaine tulee lukuvuonna 2021 – 2022. Toiveissa on, että pilottiryhmä pääsee aloittamaan opintonsa jo syksyllä 2021 hybridiopiskelussa, jossa aineenopetus tulee etänä, mutta luokassa on paikalla aineenopettajan pedagoginen työpari tukemassa oppilaiden oppimista. Tavoitteena ovat positiiviset oppimiskokemukset ja laadukas, monimuotoinen opetus, johon pääsee osalliseksi etäämpänäkin sijaitsevista oppilaitoksista. Hybridiopetuksella kasvatetaan oppilaiden tasavertaisia mahdollisuuksia kieltenopiskeluun ja kielivalintoihin.

Etäkielikerhot mahdollistavat kielen oppiaineeseen ja sisältöihin tutustumisen ennen valinnaisainevalintaa. Oppilas saa kokemuksen ja ymmärryksen aineen opiskelun haasteista ja mahdollisuuksista. Tällä pyritään edistämään tiedostavia valintoja ja saamaan oppitunneille sitoutuneita ja innostuneita opiskelijoita. Japanin etäkerhossa oppilaille tehty välikysely vahvistaa tätä: kolme neljäsosaa oppilaista on halukkaita ja kiinnostuneita jatkamaan kielen opintoja. Jopa suurempi prosenttiosuus oppilaista on kokenut kielen etäopiskelun mielekkäänä.

Oulussa jatketaan etäkielikerhojen tarjontaa. Seuraavana lisäyksenä on arabian kielen opiskelumahdollisuus. Lasten ja nuorten kielitietoisuuden portaittainen kehittäminen saa alkunsa jo varhaiskasvatuksessa kielisuihkutuksilla, joihin opettajille tarjotaan sekä materiaaleja että koulutusta kielisuihkutusten järjestämiseen. Valmiita materiaaleja löytyy myös alakoulujen kieliin tutustumiseen. Kieli ja kulttuuri esitellään erilaisten leikkien, laulujen, videoiden ja askartelujen kautta edeten sanaston kartuttamiseen ja käytännön kohtaamisissa käytettäviin fraaseihin.

Sanna Heinonen
Kehittäjäopettaja
Oulun kaupunki, perusopetus

Mietteitä etäopetuksesta

”Minasan, konnichiwa”, opettaja tervehtii oppilaita, joita on paikalle ilmestynyt jo parisen kymmentä. Muutama saapuu hiukan myöhässä. Powerpoint-dia esittelee päivän ohjelmaa: tänään opetellaan kertomaan omista harrastuksista. Tilannetta näkemättä vielä tässä vaiheessa mistään ei voisi päätellä, että kyseessä on etäopetustunti ja että etäisyyttä oppilaiden ja opettajien välille kertyy jopa yli 600 kilometriä.

Oulun alueen yläkoululaisia selkeästi innosti mahdollisuus opiskella japanin kielen alkeita etänä. Suunnitellut kerhopaikat täyttyivät jo ensimmäisenä hakupäivänä, ja pian oli selvää, että lisäpaikkoja tarvitaan. Helmikuun 2021 puolivälissä kerhoja lähti pyörimään lopulta neljä oppilaiden lukumäärän ollessa kaikkiaan noin sata. Kerhon alussa tehdyssä motivaatiokyselyssä oppilaat vakuuttivat opiskeluintoaan ja iloitsivat siitä, että Oulussa tarjotaan mahdollisuutta oppia japania. Etäopetus kaikkine mahdollisuuksineen tuleekin todennäköisesti mullistamaan tulevaisuudessa pienempien paikkakuntien harvinaisten kielten opetuksen.

Palataan hetkeksi siihen, miltä etäopetus näyttää käytännössä. Tietokoneen ruudulta opettajaa tuijottavat vastaan vain hänen omat kasvonsa. Kuulumisten vaihdon päätteeksi opettaja pyytää vielä oppilaita avaamaan kameroita, mutta turhaan. Aivan kuten edellisellä viikolla, tänäänkään kukaan ei kytke kameraansa päälle. Opettaja ei vielä seitsemänkään opetusviikon jälkeen tiedä, miltä suurin osa hänen oppilaistaan näyttää. Fyysisen läsnäolon puutteesta koituvien vuorovaikutuksen ongelmien voi jokainen kerrankin etäopettamista kokeillut todeta suurimmaksi haitaksi luokkahuonetyöskentelyyn verrattuna. Vuorovaikutuksen lisäämiseksi on omat niksinsä, jotka ryhmän työskentelyyn paremmin tutustunut opettaja oppii pikkuhiljaa huomaamaan. Monet oppilaat esimerkiksi käyttävät mikrofonin sijaan mieluummin chat-kenttää kontaktin ottoon. Opettajan esittämiin kysymyksiin tulee vastaus, kunhan jaksaa odottaa sen verran, että oppilaat ehtivät sen näppäillä. Loppujen lopuksi kasvojen näyttämisellä ei liene niin väliä, oppiminen ja mukana pysyminen on tärkeintä. Voihan olla, että kasvoton etäopiskelu on jollekin aroille oppilaalle ainutlaatuinen mahdollisuus päästä opiskelemaan mieleistään asiaa vailla turhia häiriötekijöitä.

Oulun seudun kouluissa materiaalien saanti on järjestetty niin, että opettaja lähettää valmiit materiaalit koulujen yhteyshenkilöille sähköpostitse viikon alussa, ja yhteyshenkilöt tulostavat niitä oppilaille sovitun määrän. Materiaalin opettaja on valmistanut pääasiassa itse. Tämä siksi, että aihepiireissä haluttiin priorisoida oppilaiden mielenkiinnon kohteita sekä heidän maailmaansa lähellä olevia kielen osa-alueita. Internetistä löytyvät, opetuskäyttöön suunnatut Japanin kulttuurin piirteitä esittelevät videot ovat myös nousseet oppilaiden suosioon.

Vähimmäisvaatimukset sujuvan etäoppitunnin pitoon ovat hyvä nettiyhteys, toimiva läppäri, mikilliset kuulokkeet ja riittävästi intoa ja aikaa perehtyä aina päivittyvän tekniikan ihmeelliseen maailmaan. Näyttelijän lahjoistakin on etänä vain hyötyä. Jos yleisönsä haluaa oikeasti tempaantuvan mukaan oppitunnin sisältöön, pitää omasta esiintymisestään tehdä luokkaopetukseen verrattuna vähintään tuplasti eläväisempää. Kaksiulotteisen opettajan luennointiin kun on vähintään sen verran vaikeampi keskittyä, ainakin yhtäjaksoisesti. Interaktiivisten osioiden ja ryhmätehtävien viljeleminen sopivissa kohdissa on enemmän kuin suositeltavaa.

60 minuuttia kestävillä tunneilla tahti on tiivis ja eri osiot vaihtelevat tiuhaan. Tunnin loppuun on kuitenkin hyvä jättää mahdollisuuksien mukaan muutama minuutti aikaa hengähtää ja vaihtaa mieleen päällimmäiseksi jääneet vaikutelmat oppitunnilla käsitellyistä asioista. Oppilaat ovatkin varsin innokkaita jakamaan omia kokemuksiaan japanin kieleen ja kulttuuriin liittyen. Kokemuksia on yhtä monta kuin on kertojiakin. Japani-innostus ei ainakaan Oulussa osoita laantumisen merkkejä.

Tuuli Kämppi
Etäkerhon opettaja
Oulun kaupunki, perusopetus

Rehtorin näkökulma vieraiden kielten yhteistyömahdollisuuksista

Konnichi wa!

Merikarvian lukio on pieni lukio länsirannikolla. Painotamme kansainvälisyyttä ja yrittäjyyttä. Vastuu kansainvälisyydestä on ollut reilut parikymmentä vuotta minulla ja jo sitä ennen yläkoulun puolella.  Vuosien aikana meillä on ollut ja on edelleen yhteistyötä lukemattomiin maihin. Tämä on luonnollisesti poikinut myös kieltenopetukseen uutta näkökulmaa. Lähiopetuksena opetamme ruotsia kahtena tasona ja englantia sekä niiden lisäksi saksaa ja japania. Lisäksi muista lukioista ostan espanjaa, venäjää ja ranskaa sekä muualta vielä italian kieltä. Satakunnassa pienemmät lukiot ovat tehneet parikymmentä vuotta yhteistyötä myös työjärjestysten teossa. Pari riviä on aina ollut yhteisesti sovitussa paikassa ja oppitunnit 75 minuuttia. Periaate on ollut se, että jos yksi valitsee, niin on minun asiani hankkia opetus joko omasta koulusta tai muualta.  Pienessä kunnassa tämä on rehtorin näkökulmasta varsin helppo järjestää. Aina se, mitä olen esittänyt, on mennyt kunnassa eteenpäin. Koulujen tehtävänä on tarjota nuorille hyviä eväitä elämää varten, myös kieliä.

Japanin kieli tuli, kuten usein käy, hieman vahingossa. Etsin lukiollemme yhteistyökumppania Japanista, mutta sen kanssa meni hieman aikaa, kun oli muuta yhteistyötä niin paljon. Porissa tapasin kuitenkin aikanaan monikulttuuriyhdistyksessä toimineen Oschie Nishimura-Sahin ja kysyin häneltä, tulisiko hän lukiooni opettamaan japanin kieltä, jos laitan sen tarjottimelle. Siitä se alkoi. Tämä taitaa olla nyt 7. vuosi, jolloin japanin kieltä opetetaan ja tarjotaan kaikki kurssit. Sen myötä järjestyi myös yhteistyökumppani Japaniin ja kouluvierailut on tehty kumpaankin suuntaan.

Tämä yhteistyö jatkuu edelleen ja on poikinut myös hyvän yhteistyön satakuntalaiseen yrityselämään, kun tutustuin japanilaistaustaiseen Masatoshi Wakabajashiin. Hän on toiminut Chimcorpin toimitusjohtajana helmikuun 2021 alkuun saakka täällä Satakunnassa. Hänestä onkin tullut lukioomme ja myös yhteiskouluun hyvä ”kuukauden vieras”.

Se, mikä tässä japanin kielen opetuksessa hieman on hiertänyt, on se, että japani ei ole ollut kirjoitettava kieli. Sama koskee myös kiinan ja arabian kieliä. Tämän hankkeen myötä sekin tavoite näyttää menevän pienin askelin eteenpäin, mikä on hieno asia.

Ensi lukuvuonna japanin kieli laajenee myös yhteiskoulun (yläaste) puolelle. Lukiossa ja peruskoulussa japania opettaa sama opettaja.  Tämän hankkeen innostamana suunnitellaan kerhotoimintaakin yläkouluun. Tämä hankehan on aivan kuin taivaan lahja kaikkien näiden kolmen kielen opetuksen eteenpäin viemiseksi koko maassa. Myös japanin kielen opetus saa tästä oivan piristysruiskeen. Suosittelen mukaan tuloa näiden kielten eteenpäin viemiseen ja opettamiseen. Lapset ja nuoret kyllä valitsevat, kun me aikuiset tarjoamme siihen tilaisuuden.

 

Pasi Koski
Rehtori
Merikarvian lukio