Kiina

KIINAN KIELEN VARHENTAMINEN TAMPEREELLA

Vieraisiin kieliin tutustuminen aloitetaan Tampereella jo pienestä pitäen. Varhaiskasvatuksessa tutustutaan eri kieliin kielisuihkujen avulla. Myös kiinan kieli on yksi päiväkotien kielisuihkukielistä. Kielisuihkutoiminnalla halutaan tukea ja vahvistaa lapsen luontaista uteliaisuutta vieraita kieliä ja kulttuureja kohtaan. Kielet tulevat lapsille tutuiksi esimerkiksi  leikkien, laulujen, lorujen ja arkitervehdysten kautta. Kielisuihkutuokioita pitävät Tampereen yliopiston kielenopettajaopiskelijat.

Esiopetuksen aikana jatketaan vieraisiin kieliin tutustumista yhden tunnin ajan viikossa ns. Kikatus- eli kielikasvatustunneilla. Näitä Kikatus-tunteja pitävät vieraiden kielten aineenopettajat yhteistyössä esiopetuksen henkilöstön kanssa. Yhden lukuvuoden aikana lapsi pääsee tutustumaan niihin kieliin, joita omassa koulussa ja sen koulupolulla on tarjolla ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Tampereella on tarjolla kaikkiaan seitsemän A1-kieltä; englanti, espanja, kiina, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Oppiminen perustuu myös esiopetuksessa lapsen ikäkaudelle sopiviin toiminnallisiin työmuotoihin. Esiopetusvuoden kevätlukukauden puolella valitaan ensimmäinen vieras kieli eli A1-kieli, jonka opiskelu alkaa ensimmäisellä luokalla.

Tampereella on tarjolla A1-kiinaa kolmessa alakoulussa; Annalan, Vuoreksen ja Pispalan kouluissa. A1-kiinan kielen ryhmiä on viime vuosina muodostunut Pispalan kouluun (esiopetus ja vuosiluokat 1-6) ja Wivi Lönnin kouluun (vuosiluokat 7-9). Lukiossa käynnistyi A1-kiinan ja B3-kiinan opiskelu lukuvuoden 2020-2021 alusta lähtien.

Perusopetuksen 1. luokalla alkavan ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu on meillä Tampereella oppikirjatonta vuosiluokilla 1-2. Opetuksessa painotetaan suullista kielitaitoa vahvistavia toiminnallisia työtapoja. Opetushallituksen tuella olemme koonneet kaikkiin tarjolla oleviin A-kieliin oppimateriaalisivuston ”Aarrearkku”, jossa myös kiinan kielellä on oma osionsa. Lisäksi kiinan kielen materiaalia on julkaistu kiinan kielen omalla blogisivulla ”POP-kiinaa”. Eri kieliin on myös julkaistu lapsille suunnattu esittelyvideo. Alla linkit näihin materiaaleihin:

Outi Verkama
Lehtori
Koordinoiva opettaja (kielet ja kansainvälisyys)

Tampereen kaupungin perusopetus

Kiinan kielen opiskelusta juttu mediassa

Uutissuomalaisen toimittaja Petteri Ruotsalainen on haastatellut Aasian ja Afrikan kielten hankkeen toimijoita kiinan kielen opiskelusta Suomessa. Ruotsalaisen juttu on julkaistu 24.11.2020  Keskisuomalaisessa,  AamupostissaEtelä-Suomen Sanomissa,  Savon Sanomissa ja Karjalaisessa otsikolla Populaarikulttuuri nostanut kiinnostusta aasialaisiin kieliin – hakijamäärät yliopisto-opintoihin kasvussa.

Kiinaa kivasti alkeiskurssin opiskelijoille

Kiinaa kivasti on oppikirja, joka on tarkoitettu mandariinikiinan alkeiskurssin opiskelijoille. Kirja sisältää neljä kielellisten taitojen osa-aluetta: kuullun ymmärtämisen, puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisen. Lisäksi opiskelija tutustuu harjoituksia tehdessään kiinalaiseen kulttuuriin erilaisten aihepiirin avulla. Kirja on tehty peruskoulun kielten opetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.

Oppikirjan sisällöstä vastaa opettaja ja tulkki Wen-Chin Jäske.  Kirjan kuvittaja on Itä-Aasian tutkimuksen maisteri Marija Jurso. Kielenhuollosta vastaa kasvatustieteiden maisteri Alice Jäske ja sähköisestä äänikirjasta tietotekniikan insinööri Chen Chihwei.

Tutustu myös Kiinaa kivasti harjoituskirjaan ja  Kiinaa kivasti opettajan oppaaseen.

Uusia materiaaleja kiinan kielisuihkutukseen

Kiinan kielen opettaja Sixin Gao on tehnyt materiaaleja vanhennettuun kieltenopiskeluun. Hän on käyttänyt niitä kielisuihkutuksessa Tampereella. Testatut ja hyvin toimivat materiaalit ovat maksuttomasti ladattavissa: Kiinan kielisuihkutus  sekä Kortit kiinan kirjoitusmerkeistä ja apukuvista. 

Kiinan kieltä voi jatkossa opiskella pääaineena turun yliopistossa

Kiinan kielen opiskelumahdollisuudet laajenevat Suomessa, kun Turun yliopisto aloittaa uuden kiinan kielen oppiaineen suunnitelmien mukaan syksyllä 2021. Tähän asti kiinan kielen opetusvastuu on ollut ainoastaan Helsingin yliopistolla.

Turun uusi pääaine toimii siten myös avauksena laajentaa suomalaisten yliopistojen kieliaineiden palettia Suomessa perinteisesti opiskeltujen kielten ulkopuolelle.

Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen kiinan kielen opintosuunnitelma painottuu kieliasiantuntijuuteen, kielelliseen viestintään ja kiinalaisen yhteiskunnan tuntemukseen.

Turun kiinan kielen pääaine tarjoaa monipuolisia kielelliseen viestintään ja työelämän vuorovaikutustaitoihin painottuvia opintoja, joiden kautta opiskelija perehtyy kiinan kielen ohella myös kiinalaiseen yhteiskuntaan ja sen ilmiöihin, kulttuuriin ja kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen.

Laaja-alaisuuden toivotaan vetoavan eri aloille suuntautuviin opiskelijoihin, jotka näkevät Kiina-asiantuntijuuden paitsi etuna työmarkkinoilla, myös avaimena kulttuurisidonnaisten viestintätapojen tulkintaan ja navigointiin yhä monimuotoisemmissa työympäristöissä ja –tehtävissä. Toimivia aineyhdistelmä sivuaineita voivatkin olla eri ihmistieteet, yhteiskuntatieteet, kauppatieteet, yrittäjyysopinnot tai vaikkapa kieliteknologia. Kiinan oppiaineesta valmistuvat kiinan kielisen viestinnän asiantuntijat voivat sijoittua työelämässä julkishallinnon, erilaisten järjestöjen, liike-elämän tai viestinnän tehtäviin.

Kiinalaisen yhteiskunnan tuntemukselle ja kiinan kielen asiantuntijuudelle on myös Suomessa selkeä tarve. Turun uusien kiinan opintojen myötä yhä useammalle tarjoutuu mahdollisuus perehtyä kiinalaiseen yhteiskuntaan ja saavuttaa sujuva kiinan kielen taito. Uusi kiinan pääaine luo myös tilaisuuden laajentaa kiinan kielen oppimisen ja opettamisen tutkimusta ja kehittää ainetta valtakunnallisesti.

Hanna Holttinen
Suunnittelija
Kieli- ja käännöstieteiden laitos
Turun yliopisto

varhennetun kieltenopetuksen materiaaleja

Kiinan kielen materiaalisivusto alakoululle sekä Aarrearkku sisältävät varhennetun kieltenopetuksen materiaaleja, joihin kannattaa käydä tutustumassa!  Aarrearkku – Seikkailu seitsemällä kielellä – sisältää runsaasti kuvamateriaalia, pelipohjia, digitaalisia pelejä, sanastovinkkejä, leikki- ja kulttuurivinkkejä sekä toiminnallisia vinkkejä vuosiluokkien 1 – 2 kieltenopetukseen. Aarrearkku on syntynyt kokeneiden, tamperelaisten kielenopetuksen varhentajien ja opiskelijoiden yhteistyönä.

Kiina VAATII SINNIKKYYTTÄ – KOKEMUKSIA KIINAN KIELEN OPETTAMISESTA PERUSKOULUSSA

Helsingin kaupunki teki rohkean päätöksen vuonna 2008 ja lisäsi kiinan kielen kieliohjelmaansa 1. luokalta alkavaksi pitkäksi A-kieleksi. Opetus käynnistettiin Meilahden ala-asteella, jossa olen toiminut opettajana siitä lähtien. Alku oli jännittävää ja työtä täytyi alkaa kehittää lähes tyhjästä. Onneksi opettajan pedagogiset opinnot sekä kokemukseni luokanopettajana tarjosivat minulle käsityksen siitä, minkälaista on toimia pienten oppilaiden opettajana. Kieleen tutustuminen aloitettiin leikkimällä ja laulamalla. Kynään tartuttiin enemmän vasta kolmannen luokan aikana.

Koulumme sai alkuun lahjoituksena Kiinasta runsaasti erilaisia oppimateriaaleja. Näiden lisäksi pyrimme itse hankkimaan opetukseemme soveltuvia oppikirjoja. Valikoin käyttöömme yhden oppikirjasarjan, Easy Steps to Chinese 轻松学中文. Muutaman vuoden kokeilun jälkeen totesin oppikirjan kuitenkin olevan sekä pedagogisesti että sisällöllisesti sopimaton käyttöömme. Oppilaat kokivat materiaalin raskaaksi ja tylsäksi. Oppilaiden kielitaito karttui hyvin hitaasti, ja tämä vaikutti motivaatioon. Lisäksi minä opettajana tietenkin koin jatkuvaa riittämättömyyttä työssäni.

Monet kiinan kielen oppikirjat on laadittu sillä ajatuksella, että kaikki mitä kirjassa on, opetellaan ulkoa. Tämän takia tekstit ovat tylsiä ja hyvin suppeita, usein vain muutaman lauseen mittaisia. Monissa materiaaleissa lasten vuoropuhelut ovat aikuisten ääneen lukemia ja oppilaat kokevat tekstit ja äänitteet teennäisiksi. Paino näissä materiaaleissa on lisäksi yleensä hyvin paljon kirjoitusmerkkien opettelussa, ja tästä syystä sanasto ja suullinen kielitaito karttuvat hitaasti. Kirjoitusmerkit kun eivät juurikaan tue puhetaidon kehittymistä, koska ne eivät ole foneettisesti luettavissa.

Kirjoitusmerkkejä on toki hyvä harjoitella alusta alkaen, mutta puhekielen opettelussa tärkeänä tukena on opettajan mallin ja äänitteiden lisäksi latinalaisin aakkosin kirjoitettava pinyin-kirjoitus. Sitä tarvitaan avuksi, koska ilman sanalistoja ja kirjoitettuja tekstejä oppilaiden on hyvin vaikea oppia ja hahmottaa sanoja ja kielen rakennetta.  Ihanteellista tietenkin olisi, jos oppilaiden käytössä olisi laadukkaita äänitteitä, joista he voivat kuunnella ja harjoitella kieltä myös vapaa-aikana.

Voidaan ajatella, että kiinan kielen opetuksessa on kaksi polkua: suullisen kielitaidon polku, jonka tukena ovat äänimateriaali ja pinyin-kirjoitus sekä kirjallisten taitojen polku, joka keskittyy enemmän kirjoitusmerkkien harjoitteluun. Yleensä kirjoitusmerkkipolulla edetään hitaammin, ja kaiken kaikkiaan kiinan kielen oppiminen on hitaampaa ja työläämpää kuin ruotsin, saksan tai ranskan – englannista puhumattakaan.  Myös tästä syystä oppilaiden motivaatio kiinan opiskeluun saattaa lopahtaa etenkin yläasteen kynnyksellä. Kiinan opiskelu vaatiikin sinnikkyyttä, ja parhaisiin tuloksiin pääsee, jos oppilas on motivoitunut harjoittelemaan kieltä vapaaehtoisesti myös koulun ulkopuolella. Opettajalla on tärkeä rooli motivaation ylläpitäjänä, mutta myös vanhempien asenteella voi olla merkitystä lastensa opiskelumotivaatioon.  Joissakin tapauksessa keinoja ei ole löytynyt vaan lapsen on rehtorin luvalla annettu lopettaa kiinan opiskelu.

Valmiiden oppikirjojen lisäksi kokosin useiden vuosien ajan erilaisia tekstejä ja harjoituksia monisteina oppilaiden käyttöön. Monisteita liimattiin vihkoihin, ja työpöytäni täyttyi eri luokka-asteiden monistepinoista. Kiireessä monisteita hävisi sekä oppilailta että minulta itseltäni. Opetussuunnitelmauudistuksen myötä aloin kuitenkin lopulta kirjoittaa materiaalia harjoituskirjatyyppiseen muotoon, jonka voi kopioida lukuvuoden alussa oppilaiden käyttöön soveltuvaksi kierreselkäiseksi kirjaseksi. Kun oppilaalla on valmista aineistoa, heillä on mahdollisuus tutustua aineistoon etukäteen ja myös opiskeltujen sisältöjen kertaaminen on helpompaa.

Kirjoitusmerkkien opetteluun on onneksi ollut tarjolla Tanja Kettusen kirjoittama Mingbai-kirja, joka on osoittautunut toimivaksi 5.-6. luokkien oppilaiden opiskelun tueksi. Suullisten harjoitusten tukena olen käyttänyt useista eri lähteistä parhaiten soveltuvia äänitteitä. Lisäksi olen laatinut Quizlet-alustalle runsaasti sanalistoja sanojen harjoittelun avuksi, ja Helsingin kaupungin käytössä oleva Seppo-peli on osoittautunut loistavaksi alustaksi laatia sekä suullisia että kirjallisia harjoituksia oppilaiden käyttöön.

Onneksi internetistä löytyy myös runsaasti erilaisia audiovisuaalisia materiaaleja opetuskäyttöön. Niiden haasteena on kuitenkin niiden hajanaisuus. Mistään ei löydy selkeästi etenevää pakettia vaan opettajan on jatkuvasti itse päivitettävä ja etsittävä sopivia materiaaleja. Onneksi kokemuksen mukana työ helpottuu ja hyväksi todettuja linkkejä tulee käytettyä vuodesta toiseen. Itse valmistamieni monistemateriaalien etuna on taas se, että niitä voi vuosittain parannella käyttökokemusten perusteella. Omiin materiaaleihin pyrin lisäämään vähitellen myös aiempaa enemmän Kiinan kulttuuri- ja maatietoutta ala-asteikäisille sopivassa muodossa.  Kulttuuriin tutustuminen kiehtoo monia oppilaita.

Pidän tärkeänä myös sitä, että oppilaat hahmottavat mitä tavoitteita oppimiselle on ja kykenevät tunnistamaan oman edistymisensä. Oppilaiden pitäisi kokea oppivansa. Se on erittäin tärkeää motivaation ylläpitämiseksi.

Pia Näsman-Hao
Kiinan kielen opettaja
Meilahden ala-aste

Opiskelijan kertomus kesäleiriltä shanghaista

Espoonlahden lukiossa opiskelevan Jonas Jokisen kokemuksia Shanghain Sister Cities Youth Camp -leiriltä heinäkuussa 2019 voi lukea tästä linkistä.

Kiinan kielen opetus kasvussa

Kiinan kielen opetus on Suomessa kovassa kasvussa. Syksyllä 2018 kiinan kielen pystyi aloittamaan Helsingissä Meilahden ja Itäkeskuksen peruskouluissa A1-kielenä jo ensimmäisellä luokalla. Lukiopuolella Ressun lukio tarjoaa kiinasta kurssit 1-3. Kiinaa voi opiskella myös Helsingin kielilukiossa.

Espoossa Etelä-Tapiolan lukio on tuonut kiinan opetuksen mahdolliseksi myös pienemmille paikkakunnille tarjoamalla kiinan 1. kurssin opiskelumahdollisuuden etänä online-yhteyden avulla. Tämä on osoittautunut varsin toimivaksi ratkaisuksi, ja useat opiskelijat Espoon ulkopuolelta ovat tarttuneet mahdollisuuteen. Keväällä 2019 Etelä-Tapiolassa on luvassa kiinan kurssit 1-2.

Seuraava askel on saada luotua kiinan opetukseen valtakunnallinen opetussuunnitelma, joka kattaaa myös kurssit 4-6 sekä näihin kurssimateriaalit ja opetusresurssit. Tämän jälkeen kiina olisi potentiaalinen aine ylioppilaskirjoituksiin. Neuvottelut kiinan ja japanin kielen saamisesta ylioppilaskirjoitusaineiksi käynnistyivät, kun hankkeen edustajat tapasivat Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkän ja tutkintosihteeri Anna Hatva-Jokisen 3.4.2019.

LE ZHI -HANKE

Le zhi (乐之) on valtakunnallinen hanke, jolla edistetään kiinan kielen sekä Kiinan kulttuurin tuntemusta lukioissa.

Myös Le zhi on Opetushallituksen rahoittama hanke. Sitä koordinoivat Espoonlahden, Etelä-Tapiolan sekä Olarin lukiot.

Lue lisää Le zhi -hankkeesta täältä.

hanke

Kuva: Markus Kytölä