Japani

Japanin kielen opiskelu suomessa

Kieliverkoston verkkolehdessä on julkaistu 2.12.2020 laaja artikkeli japanin kielen opiskelusta Suomessa. Mari Kimasen ja Ulla Saaren kirjoittamaan juttuun  ovat tietoja antaneet myös Aasian ja Afrikan kielten hankkeen edustajat.  Artikkeli on tässä: Japanin opiskelu Suomessa perusopetuksesta korkea-asteelle.

 

japanin kielisuihkutukseen ja kerhoihin uutta oppimateriaalia

Nihongo daisuki! (Pidän paljon japanista!) on tarkoitettu japanin kielisuihkutukseen, kielikerhoihin sekä vuosiluokkien 1–2 A1- tai A2-japanin opetukseen. Materiaali koostuu kahdesta aihealueesta: värit ja tervehtiminen. Materiaalia on n. 6–8 x 60min -kerhotunneille.

Dekirujo! (Osaanpas!) on tarkoitettu 3.–7.-luokkalaisten kieli- ja kulttuurikerhoihin. Materiaali koostuu neljästä aihealueesta: tervehtiminen, numerot, värit ja ruokasanasto. Materiaalia on n. 12–15 x 60min -kerhotunneille.

Molemmat materiaalit on tuotettu Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun Jippii japania! -hankkeen puitteissa ja ne on julkaistu Avointen oppimateriaalien kirjastossa (aeo.fi).
Työryhmä: Mari Kimanen, Jenni Pensikkala, Mari Paasonen, Shiho Torii.

 

 

Käytännön oppeja japanin verkko-opetuksesta

COVID-19-pandemia teki käytännössä kaikista opetusalan ammattilaisista etäopettajia kertarysäyksellä. Siinä mielessä tämän blogitekstin ainutlaatuisuuskerroin on laskenut merkittävästi siitä, mitä ajattelin sen vuosi sitten olevan. Kevään etäopetushöyryissä tekstin kirjoittaminen ylipäätään unohtui, mutta ehkäpä nyt lukijoilla on enemmän aikaa ja energiaa syventyä tämän tekstin sisältöön: neuvoihin, vinkkeihin ja kokemuksiin lukion japanin kurssien verkko-opetuksesta.

Pidin viime vuonna Aasian ja Afrikan kielten hankkeen tuella neljä japanin verkkokurssia, joista kaksi oli hybridiopetusta (opiskelijoita luokassa ja verkossa) ja kaksi täysin etänä (toinen liveoppitunteja ja toinen täysin itsenäisesti suoritettava verkkokurssi). Tässä blogitekstissäni haluan kertoa havainnoistani ja jakaa muutamia vinkkejä ja varoituksia.

Käytin kurssiympäristönä Moodlea ja oppitunnit pidin aluksi Zoomissa, myöhemmin Google Meetissä. Kaikilla kursseilla käytettiin oppikirjana Ulla Saaren Naruhodo-sarjan oppikirjoja.

Miten suunnitella verkkokurssi?

Lukiossa kurssin sisällöt ja tavoitteet löytyvät tietysti opetussuunnitelmasta. Siitä lähtee myös verkkokurssin suunnittelu. Käytin apuna menetelmää, jonka esitteli koulutusteknologian yliopistonopettaja Leena Hiltunen (Jyväskylän yliopisto) Aasian ja Afrikan kielten hankkeen seminaarissa syksyllä 2019.

Menetelmä on yksinkertainen mutta selkeyttää suunnitteluprosessia ja auttaa pitämään huolta siitä, että opsia tulee myös noudattaneeksi. Nappasin opetussuunnitelmasta kaikki keskeiset tavoitteet ja sisällöt ja siirsin ne Padlet-työkaluun (https://fi.padlet.com/). Kun käyttää Shelf-layoutia (esimerkki https://padlet.com/blog/shelf), voi kunkin palkin otsikoksi nostaa yhden opsin tavoitteen tai sisällön ja siihen alle sitten ideoida, miten se tulee kurssilla käsitellyksi ja tarpeen tullen arvioiduksi.

Verkkokurssin suunnitteluun on toki muitakin, myös hienostuneempia, keinoja, mutta mielestäni tämä yksinkertainen keino on näppärä ja toimiva.

Suullinen viestintä haasteena

Alkavien kielten kursseilla korostetaan suullista kielitaitoa, ja sen opettaminen verkossa on haasteellista: joko opiskelijat eivät ole paikalla samaan aikaan tai sitten kaikki ovat samassa isossa virtuaalilaumassa. Koronakevään aiheuttama etäopetuksen määrän logaritminen kasvu onneksi kiritti ohjelmistokehitystä, eikä tilanne ole ns. live-etäopetuksessa enää niin epätoivoinen kuin aikaisemmin.

Etäopetustilanteessa paras työkalu on ns. breakout rooms, joka löytyy ominaisuutena Zoomista, Google Meetistä (vain edu- ja yrityspuolella, hieman versiosta riippuen) sekä tämän hetken tietojen mukaan marraskuusta 2020 alkaen myös Microsoft Teamsista. Breakout rooms -toiminnon idea on jakaa etätapaamisen osallistujat pareiksi tai ryhmiksi muutamalla hiiren klikkauksella. Näissä pienissä ryhmissä suullisten tehtävien tekeminen on helppoa ja pienen alku-ujostelun jälkeen myös luontevaa. Etäopetustilanne mahdollistaa myös autenttisten verkkoaineistojen hyödyntämisen osana keskustelutehtäviä, joskin alkeistason kursseilla toki hyvin rajallisesti.

Itsenäisesti opiskeltavilla verkkokursseilla tilanne onkin sitten toinen. En voi varsinaisesti suositella alkupään lukiokurssien suorittamista täysin itsenäisesti, ellei sitten yksittäisenä poikkeuksena, sillä suullisen kielitaitoon jää muuten liian suuria puutteita. Opetussuunnitelman loppupään kirjoitus- ja lukutaitoa painottavat kurssit sopinevat paremmin itsenäisesti suoritettaviksi.

Jos kuitenkin haluaa opettajana ottaa haasteen vastaan, voi rakentaa esimerkiksi interaktiivisia dialogeja video- tai audiotiedostoja hyödyntäen. Tämä vaatii hieman teknistä osaamista ja vaivannäköä, mutta lopputuloksena saadaan ainakin välttäviä suullisen viestinnän harjoitteita.

Ideana on lyhykäisyydessään rakentaa A/B-keskustelu, jossa opettaja nauhoittaa valmiiksi puolet dialogin vuorosanoista (esimerkiksi pikaruokalan myyjän vuorosanat) ja antaa oppijalle ohjeet, miten reagoida tai vastata. Oppija sitten nauhoittaa omat vastauksensa, mieluiten niin, että taustalla kuuluu myös opettajan nauhoittama dialogi, ja palauttaa äänitiedoston oppimisympäristöön. Lopputuloksena on mielestäni kelvollisia dialogeja. Alkeistasolla keskusteluharjoitukset ovat yleensä melko vahvasti strukturoituja kasvokkaistilanteissakin, joten aivan kauheasti ei tällä menetelmällä menetetä.

4 vinkkiä ja 1 varoitus (japanin) verkko-opetukseen

Seuraavassa joukko (mielestäni) hyödyllisiä vinkkejä verkko-opettajalle.

1. H5P-työkalut

H5P-työkalut (https://h5p.org/) ovat kokoelma ilmaisia työkaluja interaktiivisten opetussisältöjen ja tehtävien tekemiseen. Työkaluja löytyy joka lähtöön, ja todella monista on hyötyä myös kielten opettamiseen. Työkalujen opettelu on mielestäni melko intuitiivista, mutta vaatii jonkun verran kokeilumieltä sekä yritystä ja erehdystä.

H5P-työkalut alkavat olla jonkinlainen alan standardi, ja niillä tehtyjä tehtäviä voi upottaa suoraan Moodleen (tai jo käyttää suoraan Moodlessa) ja moniin muihin oppimisympäristöihin. Jos käytössä ei ole Moodlea, voi omia tehtäviä tehdä h5p.org-sivustolla ja jakaa opiskelijalle linkkeinä. Opettaja ei toki tällä tavalla saa tietoonsa, miten hyvin opiskelija osasi tehtävän tehdä, mutta oppijaa ne voivat silti auttaa

Esimerkkinä tekemäni pukeutumisverbien lyhyt ”oppitunti” JPB34-kurssilta: https://h5p.org/node/1044584

2. Opetusvideoita näyttökaappausta käyttäen

Kielioppiselostukset tein tallentamalla Powerpoint-esityksiä videoiksi näyttökaappausohjelmalla. On hyvä huomata, että yhteen diaan ei kannata laittaa paljon tekstiä, vaan vain yksi kielioppipointti ja ehkä yksi tai kaksi esimerkkiä (pituudesta riippuen). Joskus voi olla hyvä, että esimerkki on omalla, erillisellä diallaan.  Teksti saa olla suurta. Ylimääräisiä koristeita ja yletöntä värien käyttöä kannattaa välttää. Tämä kaikki siksi, että opiskelija saattaa katsella videoita kännykällä, jolloin turha graafisuus tai matala kontrasti tekstin ja taustan välillä saattavat olla haitta.

On myös hyvä huomata, että huolimaton värien käyttö ja turha kikkailu voivat vaikeuttaa lukihäiriöstä tai hahmotusvaikeudesta kärsivän lukemista. Tämä pätee verkkomateriaalien lisäksi toki myös luokkatilanteisiin. Suosittelenkin lämpimästi tutustumaan aiheeseen lähemmin esimerkiksi Iso-Britannian valtionhallinnon esteettömän suunnittelun ohjeistuksen kautta: https://accessibility.blog.gov.uk/2016/09/02/dos-and-donts-on-designing-for-accessibility/

Windows-käyttäjät voivat tallentaa näytön kuvan ja mikrofonin äänen videoksi painamalla Powerpoint-esityksen käynnistettyään Win+R. Mac-käyttäjillä toimii komento Shift + Command (⌘) + 5. Vaihtoehtoisesti voi käyttää myös ilmaisia ruudunkaappausohjelmia, kuten Screencast-O-Matic tai OBS Studio. Ohjeita molempien käyttöön löytyy netistä.

Jos videoita täytyy muokata jälkikäteen, ilmaisia ja helppokäyttöisiä editoreja ovat mm. Windows Movie Maker (ei enää helposti saatavilla), iMovie (macOS-käyttäjille) sekä OpenShot.  Jos jaat videosi Youtuben kautta, voit hyödyntää myös Youtuben omaa editoria.

Minun helmasyntini on monisanaisuus. (Näkynee tässäkin blogitekstissä…) Niin minun kuin muidenkin kannattaa silti pyrkiä siihen, että yksi video olisi kestoltaan mieluummin lähempänä viittä kuin kymmentä minuuttia. Voihan yhden kappaleen kielioppiasiat jakaa vaikka useaksi videoksi.

3. Pelillistäminen

Jos oppimisympäristö sen sallii, kannattaa verkkokurssiin rakentaa pelillisyyttä. Se tarkoittaa erinäköisten palkintojen saamista kurssin osia suorittamalla. Sen on todettu lisäävän motivaatiota kurssin suorittamiseen.

Minä loin kana-ansiomerkkejä* (pronssi, hopea ja kulta) kahdelle ensimmäiselle japanin kurssille. Hiragana- ja katakana-merkkien opiskelija sai ansiomerkkejä suorittamalla vaikeutuvia harjoitustehtäviä ja välikokeita. Näiden tekemiseen hyödynsin sekä H5P-työkaluja (harjoitustehtävät) sekä Moodlen Tentti-työkalua (välikokeet). Kirjoitusmerkkien opiskelu vaatii toistoa, toistoa ja toistoa, joten pelillistämisen tuottama mielihyvä ja palkitsevuus ovat mielestäni oiva apu.

(*Kana-merkit ovat japanilaisia tavumerkkejä, eivät tässä siis siipikarjaa.)

4. Merkkien kirjoitustavan opettaminen

Voin hyvin lämpimästi suositella jisho.org-sivustoa merkkien kirjoitustapojen opettamiseen. Kyseinen sivusto kannattaa vinkata opiskelijoille heti opintojen alussa, sillä siellä he voivat itsenäisesti tarkistaa merkkien kirjoitustavat joko viiva viivalta etenevästä kaaviokuvasta tai animaatiosta. (Ks. esim.: https://jisho.org/search/%E9%A9%9A%20%23kanji )

Jos haluat opettaa merkkien piirtämistä itse, voit hyödyntää tietokoneeseen kytkettyä dokukameraa (yleensä vain koululuokassa) tai tablettia. Voit liittyä etäoppitunnille tietokoneesi lisäksi tabletilla (jos et halua käyttää pelkkää tablettia), avata sillä valkotaulutyökalun (joka löytyy ainakin Zoomista) tai jonkin piirto-ohjelman ja näyttää sitä kautta piirtämällä, miten merkki kirjoitetaan.

5. Kokeiden valvonta web-kameroiden kautta ei käy

Etäkokeiden valvonta lienee yksi hankalimmista etäopetuksen osa-alueista. Monessa oppilaitoksessa on päädytty siihen, että kokelas tekee kokeen verkkokamera avoinna. Sen toivotaan edes pelotevaikutuksen kautta estävän tai vähentävän huijaamista.

Tällainen käytäntö ei kuitenkaan ole ongelmaton, sillä mikäli opettaja pakottaa opiskelijan avaamaan kameran kotonaan, hän voi loukata opiskelijan kotirauhaa. Yle kirjoitti aiheesta 13.7.2020: https://yle.fi/uutiset/3-11445294

Etäkokeen valvonta kannattaa siis suunnitella huolella ja varmistaa käytännöt esihenkilöltä tai koulutuksenjärjestäjän lakimieheltä.

Lopuksi

Pitkähkö tekstini saattaa luoda kuvaa verkkokurssien suunnittelusta tuskallisena ja pitkänä prosessina. Mielestäni se ei kuitenkaan suunnattomasti eroa tavallisen lukiokurssin suunnittelusta. Pikemminkin verkko tuo kurssin suunnitteluun uusia, jännittäviä ja mielenkiintoisia lisämahdollisuuksia – ja toki myös haasteita.

Haasteista huolimatta hyvin suunniteltu verkkokurssi on maantieteellistä tasa-arvoa lisäävä ja hyvinkin toimiva tapa opettaa japania (ja muitakin kieliä).

TUURE PUURUNEN

Kirjoittaja on porilainen suomen ja japanin kielen opettaja, joka toimi Aasian ja Afrikan kielten japanin kielikohtaisena koordinaattorina 2018–2020. Hän on tällä hetkellä hoitovapaalla ja vastailee mielellään tekstin herättämiin kysymyksiin 7.1.2021 alkaen osoitteesta tuure.puurunen @ edupori.fi

 

Japanin kieltä opettavat koulut suomessa

Japanin kieltä voi opiskella Suomessa monessa koulussa tänäkin vuonna.
Katso koulujen nimet : Japania opettavat oppilaitokset2020

 

Omigoto! – japanin kurssien uudet oppimateriaalit

Japanin kielen lukion B3-oppimäärän kurssien 5 ja 6 oppimateriaalit ovat valmistuneet. Tekijöinä ovat japanin kielen opettajat Takae Takanen ja Jenni Pensikkala.  Opettajan ja opiskelijan maksuttomat materiaalit voi ladata täältä.

 

Japania opiskelemaan!

Japania opiskelemaan -videon voit katsoa tästä linkistä:

 

 

 

japanin Suomen-suurlähetystön kulttuuritoiminta

Helsingin yliopiston kielten maisteriohjelman Japanin syventävien opintojen 1. kurssin opiskelijat haastettelivat Japanin Suomen-suurlähetystön ensimmäistä lähetystösihteeriä, Masako Saitōa.  Lue haastattelu tästä: masako_saiton_haastattelu_suomeksi ja  japaniksi tästä: インタビュー齋藤 昌子さん.

 

Japanin kielen opettajaksi pätevöityminen – minun tarinani

Tämä on tarinani siitä, kuinka pätevöidyin lukion japanin kielen opettajaksi.

Lukion aineenopettajan kelpoisuus

Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen  opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Lähde: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980986#L4P10

Opetushallitus antaa Suomessa ohjeet ulkomailla suoritetun tutkinnon rinnastamisesta Suomeen tutkintoihin.

Olin jo Japanissa pätevöitynyt japanin opettajaksi. Muutin Suomeen avioliiton vuoksi vuonna 2007. Olen opettanut japania useissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 ilman suomalaista opettajan kelpoisuutta. Seuraavassa kerron, kuinka täydensin aineenopettajan tutkintoani suomalaisilla opettajan opinnoilla.

8.2012 

– Pääsin Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan maailmankulttuurien laitokselle Itä-Aasian tutkimuksen japani-linjan maisterivaiheen opiskelijaksi. Pätevöityäkseni japanin aineenopettajaksi kirjoitin Pro gradu -tutkielmani japanin kielen opetuksesta.

– Pääsin myös Tampereen yliopiston Kuulumisia-hankkeen kautta opettajan pedagogisiin opintoihin. Tämä hanke on suunnattu maahanmuuttajataustaisille tutkintoaan täydentäville opettajille.

5.2013

– Suoritin opettajan pedagogiset opinnot (60 p) Tampereen yliopistossa.

6.2016

– Suoritin maisteriopinnot (120 p) Helsingin yliopistossa. Siitä huolimatta en saanut aineenopettajan pätevyyttä. Japanin yliopistossa suorittamastani kandidaatin tutkinnosta puuttui 25 op, jotka tarvittiin suomalaiseen tutkintoon. Jouduin suorittamaan puuttuvia osia erillisillä opinnoilla. Toisaalta suorittamani maisteritutkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen ansiosta minulla oli kelpoisuus opettaa kansalaisopistoissa.

8.2017

– Sain oikeuden suorittaa opettajan erilliset opinnot Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Saadakseni pätevyyden suoritin kielitieteen ja japanin kielen perusopintoja yhteensä 25 op.

5.2018

– Suoritin 25 op erillisiä opintoja Helsingin yliopistossa.

– Sain japanin kielen opettajan vastaavuustodistukseni Helsingin yliopistosta.

Näin olen saanut japanin kielen opettajan pätevyyteni. Suomessa on paljon maahanmuuttajataustaisia pätevöityjä opettajia. Monet ovat vailla kelpoisuutta loppuun asti. Onneksi sain vihdoin pätevyyteni monen ihmisen avun ansiosta. Kiitos heille, jotka auttoivat minua paljon! Opettajan pätevyyteen on monta tietä. Verkostoituminen ja tietojen hankkiminen ovat erittäin tärkeitä. Toivottavasti tämä artikkeli auttaa sinua löytämään oman väyläsi.

Takae Takanen
Japanin kielen opettaja
Helsingin kielilukio

Linkkejä

Lukion aineenopettajan kelpoisuus: 教員資格(フィンランド語)

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980986#L3P5

Opetushallitus: 国家教育委員会

https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen

https://www.oph.fi/download/188143_esite_2017_EN.pdf

Tampereen yliopiston Kuulumisia-hanke: タンペレ大学一般教員資格コース(移民用)(フィンランド語)

https://sites.uta.fi/kuulumisia-hanke/

http://www2.uta.fi/opiskelijaksi/miten-juuri-mina-haen/kelpoisuus-ja-patevoitymisopinnot

https://sites.uta.fi/kuulumisia-hanke/koulutusohjelman-tiedot/

Kansalaisopistot: 地域学習センター

https://kansalaisopistot.fi/

https://kansalaisopistot.fi/kielet/english/

Yliopiston erilliset opinnot: 選科履修

https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/opiskelijaksi/opinto-oikeudet/erilliset-opinnot

https://www.helsinki.fi/en/faculty-of-arts/admissions/study-rights/non-degree-studies

Vastaavuustodistus: 教員資格認定

https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/opiskelijaksi/opinto-oikeudet/opettajan-patevyys#section-8220

https://www.helsinki.fi/en/faculty-of-arts/admissions/study-rights/teacher-qualifications#section-11527

          

                         中等教育までの日本語教員の資格取得までの道

今回は、こちらの中等教育までの日本語教員資格取得までの流れを追って見たいと思います。

これは個人の経験に基づくもので、あくまでも一つの方法だということをご了承ください。

まず、こちらの中等教育までの教員資格取得に必要な条件は以下です。

1.大学の修士課程120単位修了。

2.大学等の教員養成課程での60単位修了。

3.教える専門科目の120単位修了。2科目を教える場合はさらに該当科目の60単位

出典: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980986#L4P10

また、日本の大学での取得単位状況によって、こちらの大学で修了するべき状況が変わります。

お問い合わせは国家教育委員会まで。

 

私は日本では日本語教師として有資格者でした。2007年に結婚を機にフィンランドに移住しまし

た。2008年1月から複数の学習機関で日本語を教えていますが、当初は無資格の状態でした。

以下、時間軸に沿って資格取得までの道のりを紹介していきます。

2012年8月

・ヘルシンキ大学人文学部世界文化学科東アジア研究日本研究修士課程入学。

ここで日本語教員に必要な120単位を履修。修士論文も日本語教育に関するものであることが必須。

タンペレ大学一般教員資格取得コース(移民用)入学。

ここで一般教員資格に必要な60単位を履修。ここでは移民出身者の無資格教員を対象にフィンラン

ドの教員資格取得を目指す。

2013年5月 

・タンペレ大学一般教員資格コース(移民用)にて一般教員資格取得。

2016年6月 

・ヘルシンキ大学人文学部世界文化学科日本語科修士課程修了。

こちらの大学で履修するべき専門科目を日本の大学で履修していなかったため、資格取得には不十分と見なされ、25単位分を選科履修生として履修する必要が出る。そのため、この時点では一般教員資格はあるものの有資格者とはならず。一方、一般教員資格と修士修了を合わせて地域学習センター等で教える場合は有資格者となる。

2017年8月 

・ヘルシンキ大学人文学部に選科履修生として入学。

言語学や日本語のクラスで、資格取得に必要な25単位を履修。

2018年5月 

・ヘルシンキ大学人文学部にて、25単位を修了。

・ヘルシンキ大学人文学部にて中等教育までの日本語教員資格認定

以上、ざっと私の資格取得状況を顧みましたが、移民出身の無資格教員は数知れず存在します。科

目によっては無資格で終わる教員も多いです。その中で幸運にも時間はかかりましたが資格取得が成

ったのも、ここまで各方面で協力してくださった方々のおかげです。この場をお借りして、感謝の意

を表したいと思います。また、私のように日本では有資格者でありながらこちらでは有効とはならず

不本意にも無資格と認定されている教員の皆様、道は一つではありません。ネットワークを広げると

ともにアンテナを高くして、常に耳寄りな情報をつかまれることをお勧めします。最後に、この些細

な記事が少しでもどなたかのお役に立てば幸いです。

 

ヘルシンキ国際高校

日本語担当教員

タカネン隆江

 

フィンランド語文の後に本文に出てきた機関のリンクを紹介しています。

 

 

IPPO-HANKE

Ippo – Japania lukiossa ja peruskoulussa oli hanke, jolla lisättiin tietoisuutta japanin kielestä ja parannettiin mahdollisuuksia sen opiskeluun. Opetushallitus rahoitti hanketta vuosina 2012–2018.

Ippo-hanketta koordinoi Rajamäen lukio.

ippo

Lue lisää Ippo-hankkeesta Rajamäen lukion kotisivuilta.

Katso myös, miten Ippo-hanke näkyi kouluissa.