Rehtorin näkökulma vieraiden kielten yhteistyömahdollisuuksista

Konnichi wa!

Merikarvian lukio on pieni lukio länsirannikolla. Painotamme kansainvälisyyttä ja yrittäjyyttä. Vastuu kansainvälisyydestä on ollut reilut parikymmentä vuotta minulla ja jo sitä ennen yläkoulun puolella.  Vuosien aikana meillä on ollut ja on edelleen yhteistyötä lukemattomiin maihin. Tämä on luonnollisesti poikinut myös kieltenopetukseen uutta näkökulmaa. Lähiopetuksena opetamme ruotsia kahtena tasona ja englantia sekä niiden lisäksi saksaa ja japania. Lisäksi muista lukioista ostan espanjaa, venäjää ja ranskaa sekä muualta vielä italian kieltä. Satakunnassa pienemmät lukiot ovat tehneet parikymmentä vuotta yhteistyötä myös työjärjestysten teossa. Pari riviä on aina ollut yhteisesti sovitussa paikassa ja oppitunnit 75 minuuttia. Periaate on ollut se, että jos yksi valitsee, niin on minun asiani hankkia opetus joko omasta koulusta tai muualta.  Pienessä kunnassa tämä on rehtorin näkökulmasta varsin helppo järjestää. Aina se, mitä olen esittänyt, on mennyt kunnassa eteenpäin. Koulujen tehtävänä on tarjota nuorille hyviä eväitä elämää varten, myös kieliä.

Japanin kieli tuli, kuten usein käy, hieman vahingossa. Etsin lukiollemme yhteistyökumppania Japanista, mutta sen kanssa meni hieman aikaa, kun oli muuta yhteistyötä niin paljon. Porissa tapasin kuitenkin aikanaan monikulttuuriyhdistyksessä toimineen Oschie Nishimura-Sahin ja kysyin häneltä, tulisiko hän lukiooni opettamaan japanin kieltä, jos laitan sen tarjottimelle. Siitä se alkoi. Tämä taitaa olla nyt 7. vuosi, jolloin japanin kieltä opetetaan ja tarjotaan kaikki kurssit. Sen myötä järjestyi myös yhteistyökumppani Japaniin ja kouluvierailut on tehty kumpaankin suuntaan.

Tämä yhteistyö jatkuu edelleen ja on poikinut myös hyvän yhteistyön satakuntalaiseen yrityselämään, kun tutustuin japanilaistaustaiseen Masatoshi Wakabajashiin. Hän on toiminut Chimcorpin toimitusjohtajana helmikuun 2021 alkuun saakka täällä Satakunnassa. Hänestä onkin tullut lukioomme ja myös yhteiskouluun hyvä ”kuukauden vieras”.

Se, mikä tässä japanin kielen opetuksessa hieman on hiertänyt, on se, että japani ei ole ollut kirjoitettava kieli. Sama koskee myös kiinan ja arabian kieliä. Tämän hankkeen myötä sekin tavoite näyttää menevän pienin askelin eteenpäin, mikä on hieno asia.

Ensi lukuvuonna japanin kieli laajenee myös yhteiskoulun (yläaste) puolelle. Lukiossa ja peruskoulussa japania opettaa sama opettaja.  Tämän hankkeen innostamana suunnitellaan kerhotoimintaakin yläkouluun. Tämä hankehan on aivan kuin taivaan lahja kaikkien näiden kolmen kielen opetuksen eteenpäin viemiseksi koko maassa. Myös japanin kielen opetus saa tästä oivan piristysruiskeen. Suosittelen mukaan tuloa näiden kielten eteenpäin viemiseen ja opettamiseen. Lapset ja nuoret kyllä valitsevat, kun me aikuiset tarjoamme siihen tilaisuuden.

 

Pasi Koski
Rehtori
Merikarvian lukio