Aasian ja Afrikan kielten hanke osallistui Opetushallituksen kansainvälisyyspäivien webinaariin perjantaina 13.11.2020. Virtuaaliset kansainvälisyyspäivät koostuivat kolmesta varsinaisesta teemakokonaisuudesta. Torstaina 12.11. aiheina olivat varhaiskasvatuksen kansainvälisyys sekä ruotsinkielisten koulujen ideat toimivaan kansainvälisyyteen. Perjantain ohjelmakokonaisuus käsitteli välittävää ja vastuullista kumppanuutta kansainvälisessä toiminnassa. Luento-osuuden jälkeen webinaari jatkui työpajoissa. Aasian ja Afrikan kielten hankkeen työpajan näkökulmana oli suomalaisen kielivarannon vahvistaminen osana kestävää kansainvälisyyttä.
Työpajassa koordinaattori Päivi Siltala-Keinänen esitteli hankkeen toimijat ja tavoitteet sekä kertoi toiminnasta, kuten uusista kursseista lukiolaisille ja kielisuihkutuksesta peruskoululaisille eri puolilla Suomea. Hankkeen toimesta tehdään jatkuvasti opetusmateriaaleja, joista uusin on blogiin linkitetty maksuton kiinan kielisuihkutusmateriaali kortteineen. Ensi vuoden puolella valmistuvat lukion B3-japaniin opetusmateriaalit kursseihin 7 ja 8 sekä B3-arabian kurssiin 3. Kiinan kielen työryhmä tekee monipuolista materiaalia alakoulun 3. luokalle. Arabian kielen opetussuunnitelmatyö etenee yliopistonlehtori Sylvia Akarin johdolla.
Koronapandemian aikana verkostoituminen on toteutunut etupäässä etäyhteyksien avulla, mutta alustavasti on suunniteltu omaa seminaaria Tampereelle. Hankkeen parissa on kartoitettu myös kiinan, japanin ja arabian kielen opetustarjontaa Suomen peruskouluissa ja lukiossa. Koordinaattori esitteli kartoituksen tuloksia ja pohti tulevaisuuden haasteita. Opetuksen laajentamiseksi ja syventämiseksi etsitään ratkaisuja esimerkiksi kehittämällä etäopetusta ja tekemällä maksuttomia opetusmateriaaleja. Kiinan kielen opetuksen aloittaminen Turun yliopistossa syksyllä 2021 tullee osittain helpottamaan opettajaksi pätevöitymistä.
Hanke rohkaisee nuoria laajentamaan kielellistä repertuaariaan. Globalisoituvassa maailmassa tarvitaan työelämävalmiuksia vahvistavaa kieli- ja kulttuuriosaamista. Maailmankansalaisen taitoja voidaan vahvistaa esimerkiksi tunnistamalla kielenkäytön eri eettisiä ulottuvuuksia. Myös kiinan, japanin ja arabian kielen opetuksessa voidaan tarkastella ympäristönäkökulmasta käsin oman toiminnan vaikutuksia ja laatia ratkaisuehdotuksia opiskelijoiden tärkeiksi kokemiin globaaleihin ongelmiin, totesi koordinaattori.
Rehtori Jaakko Perttu kertoi Vaasan lyseon lukion toiminnasta, jossa kielet ja kulttuuri ovat keskiössä. Lukiossa voi opiskella japanin kieltä ja lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kiinan kielen ja kulttuurin perusteet Vaasan yliopistossa. Monikielisessä ja –kulttuurisessa lukiossa leirikoulut tukevat kielten opiskelua. Perttu pohti esityksessään myös arabian kielen saamista osaksi suomalaista kielivarantoa. Lukion tavoitteena on tarjota ensi keväänä arabiaa vieraana kielenä yhteistyössä paikallisten lukioiden kanssa.
Työpaja päättyi toiminnalliseen osuuteen. Mikkelin kansalaisopiston japanin kielen opettaja Aaro Haavisto piti kulttuuri-Kahootin, jonka ideaa voi hyvin soveltaa muihinkin kieliin. Pispalan koulun kiinan kielen opettajan, Sixin Gaon, johdolla saimme osallistua kielisuihkutukseen. Hän toteutti sen käyttämällä itse tekemäänsä materiaalia, joka on linkitetty tähän blogiin. Kiitokset kaikille työpajaan osallistuneille!
