Aasian ja Afrikan kielten hanke oli esillä Suomen kieltenopettajien liiton SUKOL ry:n talvikoulutuspäivillä Riihimäellä 7.2.2020. Kieltenopettajat olivat kokoontuneet kuuntelemaan ja keskustelemaan päivänpolttavista teemoista ja tapaamaan kollegoita ympäri Suomea. Paikalla oli myös muun muassa LUKKI -hankkeen edustajia, oppikirjakustantamoita ja muita toimijoita.
Vaikka arabia, japani ja kiina eivät vielä yllä suosiossa englannin, ranskan tai ruotsin tasolle, kiinnostus niitäkin kohtaan selvästi nousee niin opettajien keskuudessa kuin julkisessa keskustelussa. Tämän pystyi aistimaan myös Riihimäellä, kun monet ihmiset tulivat kiinnostuneena kyselemään hankkeen asioista ja siihen liittyvistä kielistä. Jää nähtäväksi, saadaanko esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin tulevina vuosina uusia kieliä kirjoitettavaksi. Siihen on toki vielä matkaa.
B3-arabian 1. kurssin opetusmateriaali on valmistunut. Tekijöinä ovat arabian opettajat Ben Hachemi Hamid ja Eeva-Liisa Leskinen. Materiaalin voi ladata pdf-tiedostona tästä. Toinen kurssi valmistuu lähiaikoina.
Koordinaattori Päivi Siltala-Keinänen ja japanin kielikohtainen koordinaattori Tuure Puurunen osallistuivat Opetushallituksen ja kansainvälisten koordinointihankkeiden järjestämään Koulutus- ja verkostoitumispäivään yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen valtionavustuksen saajille eli tuttavallisemmin kv-hankkeiden tammitreffeille. Hankkeiden edustajat treffailivat 23.1.2020 Tampereen Monitoimitalolla.
Päivän ohjelmassa oli verkostoitumisen lisäksi tutustumista muihin hankkeisiin ja ajankohtaisiin kuulumisiin sekä omien hankkeiden itsearvoimista. Päivi ja Tuure esittelivät myös Aasian ja Afrikan kielten hankkeen menneitä tekemisiä ja tulevia suunnitelmia sekä hankkeen aikana ilmenneitä haasteita. Omassa puheenvuorossaan Tuure keskittyi harvinaisten kielten ”kohtaanto-ongelmaan” ja lupasi kirjoittaa siitä hieman laajemmin blogissa. Se luvattu kirjoitus on tässä.
Japanin kielen opetuksen nykytilaa voitaneen melko turvallisin mielin kuvata helsinkisentriseksi. Iso osa japania opettavista kouluista löytyy pääkaupunkiseudulta – ja vielä selvemmin sama pätee kiinaa ja arabiaa opettaviin kouluihin. Toki myös maakuntien isoissa kunnissa, kuten Turussa, Tampereella tai Porissa, opetetaan myös Aasian ja Afrikan kieliä, mutta maantieteellisesti katsottuna opetus keskittyy hyvin pistemäisesti. Verkostosta ei voi oikein puhua.
Halukkaita opiskeljoita kuitenkin tuntuisi olevan muuallakin kuin maakuntien isoissa kaupungeissa ja ruuhka-Suomessa. Tämä on tullut ilmi Aasian ja Afrikan kielten hankkeen ja Le Zhi -hankkeen verkkokurssien kautta: Porissa pidetyt japanin kurssit ja Espoon kiinan kurssit ovat vetäneet opiskelijoita laajalti ympäri maata. Olisikin varmasti kouluja, joissa näistä kielistä voisi opiskelijamäärien perusteella syntyä ryhmiä, jos oli saatavissa opettajia.
Opettajan kannalta katseltuna tilanne ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Monessakaan koulussa ei opetusta olisi tiedossa montakaan vuosiviikkotuntia, joten leipä jäisi aika ohueksi. Esimerkiksi monen vain japania opettavan tulot muodostuvatkin monesta purosta. Siksi opettajan onkin helpompi elää ja opettaa PK-seudulla, jossa kouluja ja opistoja on enemmän ja kulkuyhteydet ovat parempia: päiväopetuksen jälkeen on helppo sujahtaa junalla lähikuntaan pitämään kansalaisopiston iltakurssia. Viiden lukiokurssin takia ei kannata muuttaa toiseen maakuntaan.
Ongelma alkanee jo hahmottua: opiskelijoita on (kärjistäen sanotusti) kaikkialla, mutta töitä välttämättä ei riittävästi. Opettajat majailevat lähinnä PK-seudulla tai maakuntien isoissa kaupungeissa. Mutta nykyajassa elävänä lukijana lienet päätynyt jo ilmeiseen ratkaisuun: etä- ja verkko-opetus. Suomessa internetin kattavuus on maailman huippua (10. sija Inclusive Internet -indeksissä, kts.: https://theinclusiveinternet.eiu.com/explore/countries/performance?category=availability ) ja nykytietokoneet jo enemmän kuin riittävän hyviä niin opettajalle kuin opiskelijallekin.
Etäopetus voisi olla sitä, että koulun kurssin lähiopetustunnit suoratoistetaan maailmalle lukujärjestyksen mukaisessa aikataulussa, opettaja opettaa verkossa esimeriksi myöhäisiltapäivästä tai että kurssi suoritetaan täysin omassa aikataulussa itsenäisesti. Porin japanin kurssien tunteja voi seurata suorana tai omaan tahtiin myöhemmin. Kurssin palautettavat tehtävät ja kokeet tehdään Moodlessa. Muunkinlaisia malleja löytyy. Porin verkko-opetuskokeilusta tulee oma blogitekstinsä myöhemmin.
Tässä ratkaisussa on toki omat haasteensa: Onko opettajalla riittävää pedagogista ja tvt-osaamista? Kuinka yhdistää halukkaat opiskelijat, opettajaa kaipaavat koulutuksenjärjestäjät ja opettajat? Miten raha liikkuu, mitä maksaa ja kuka maksaa?
Näiden haasteiden ratkaisemiseksi voisi
Verkko-opetus herättää ainakin opettajakunnassa monenlaisia tuntemuksia. Tuuren henkilökohtainen mielipide onkin, että hyvää lähiopetusta ei (ainakaan kovin helposti) korvaa mikään. Varsinkin puheviestintätaitojen harjoittelu verkossa vaatii riittävän hyvää tekniikka ja opettajalta didaktista pelisilmää, mutta taiten suunniteltu ja toteutettu verkkokurssi mahdollistaa kyllä hyvät oppimistulokset.
JAPANI VIERAANA KIELENÄ
Peruskoulut:
– Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu
– Suomalais-venäläinen koulu, Helsinki
– Paattisten koulu, Turku (kerho)
– Luostarivuoren koulu, Turku (lyhyt valinnaiskurssi)
Lukiot:
– Helsingin kielilukio
– Porin suomalaisen yhteislyseon lukio
– Töölön yhteiskoulun aikuislukio, Helsinki
– Oulaisten lukio
– Oulun aikuislukio
– Turun iltalukio
– Hyvinkään yhteiskoulun lukio
– Vaasan lyseon lukio
– Martinlaakson lukio, Vantaa
– Vaskivuoren lukio, Vantaa
– Suomalais-venäläinen koulu, Helsinki
– Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki
KIINA VIERAANA KIELENÄ
Peruskoulut:
– Meilahden ala-asteen koulu, Helsinki
– Meilahden yläasteen koulu, Helsinki
– Auroran koulu, Espoo
– Järvenperän koulu, Espoo
– Pispalan koulu, Tampere
– Wivi Lönnin koulu, Tampere
– Luostarivuoren koulu, Turku
Lukiot:
– Ressun lukio, Helsinki
– Helsingin kielilukio
– Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
– Espoonlahden lukio, Espoo
– Järvenpään lukio
– Keravan lukio ja aikuislukio
– Vaskivuoren lukio, Vantaa
– Martinlaakson lukio, Vantaa
– Tulliportin normaalikoulun lukio, Joensuu
– Joensuun lyseon lukio
– Salon lukion aikuislinja
– Turun iltalukio
– Oulaisten lukio
– Oulun aikuislukio
– Imatran Yhteislukio
– Helsinge gymnasium, Vanda
ARABIA VIERAANA KIELENÄ
Lukiot:
– Helsingin kielilukio
– Espoonlahden lukio, Espoo
Listoja päivitetään jatkuvasti.
Mitä uusi lukion opetussuunnitelma sanoo kansainvälisyydestä? Miten syntyy aitoa dialogia eri kulttuurien ja yhteisöjen välillä? Miten tukea monikielistä oppijaa? Näitä ja monia muita haastavia kysymyksiä pohdittiin Jyväskylässä 15.–16. marraskuuta 2019 järjestetyillä Valtakunnallisilla yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kansainvälisyyspäivillä.
Päivien ohjelma oli mielenkiintoinen ja monipuolinen kattaus luentoja ja työpajoja, joissa päästiin pohtimaan niin opettajien liikkuvuutta kuin eri kielialueelta tulevan oppijan tukemista omassa luokassa. Ajattelun aihetta ja käytännön työkaluja tarjottiin niin käytännön opetustyöhön kuin hallinnon kv-toimijoillekin.
– Sitä ihan meinasi unohtaa, että on siellä töissä – niin mielenkiintoista ohjelma oli, naurahtaa Tuure Puurunen, Aasian ja Afrikan kielten hankkeen japanin kielikohtainen koordinaattori. – Al Amana Centerin johtajan Aaro Rytkösen keynote-luento Dialogi on rajojen ylittämistä oli tärkeä puheenvuoro kulttuurienvälisestä vuoropuhelusta. Lisäksi esimerkiksi monikielisen oppijan tukemisen työpaja antoi eväitä omaan työhön.
Aasian ja Afrikan kielten hanke näkyi tapahtuman yhteydessä järjestetyllä hanketorilla. Puurusen kanssa juttelemaan tulivat erityisesti arabian, kiinan ja japanin kielen opinnoista kiinnostuneet nuoret, mutta myös eri koulutusasteen opettajia ja hallintoa kävi tutustumassa hankkeen toimintaan.
– Erityisen mielenkiintoista keskustelua kävin erään varhaiskasvatuksen hallinnon edustajan kanssa, Puurunen paljastaa. – Meillä syntyi heti mielenkiintoinen yhteistyösuunnitelma kielisuihkutuskoulutusmateriaalista, joka tuntuu hyvinkin toteuttamiskelpoiselta. Toivottavasti tämä idea kantaa hedelmää!
Aasian ja Afrikan kielten hankkeen ensimmäiseen omaan seminaariin osallistui yli 70 henkeä. Opetushallituksessa oli rehtoreita, opettajia, opiskelijoita ja hallinnon edustajia eri puolelta Suomea. Seminaarin puheenjohtaja, Opetushallituksen johtaja Jorma Kauppinen haastatteli tilaisuuden alussa hankkeen koordinaattoria, Päivi Siltala-Keinästä, rehtori Harri Korhosta, opetusneuvos Paula Mattilaa ja opetusneuvos Anu Halvaria. Arabian, japanin ja kiinan kielen kysyntä ja tarjonta Suomen kouluissa, etäopetuksen rooli ja uuden opetussuunnitelman nykyvaiheet perehdyttivät päivän taustoihin.
Yliopistonopettaja Leena Hiltunen Jyväskylän yliopistosta luennoi verkko-opetuksen mahdollisuuksista ja haasteista harvinaisten kielten opetuksessa.
Leena Hiltusen esityksen jälkeen Jorma Kauppinen haastatteli kommenttipuheenvuoron pitänyttä rehtori Juha Kiviojaa. Etelä-Tapiolan lukiossa järjestetyt kiinan kielen verkkokurssit ovat saavuttaneet suuren suosion. Tarkemmat tiedot kursseista tästä linkistä.
Goldsmiths, University of Londonin opettaja Luma Hameed kertoi arabian kielen opettamisesta Ison-Britannian kouluissa. Hän esitteli myös tekemäänsä opetusmateriaalia.
Suomalais-Japanilaisen kauppakamarin varapuheenjohtaja Petteri Kostermaa luennoi siitä, minkälaista kieli- ja kulttuuriosaamista suomalainen talouselämä tarvitsee Aasiassa. Kostermaan esityksen diat avautuvat linkistä Kehitys vie Aasiaan.
Iltapäivällä olivat vuorossa arabian, japanin ja kiinan kielen työpajat, joissa innovoitiin verkko-opetuksen mahdollisuuksia eri kouluasteilla sekä keskusteltiin käytännön kysymyksistä. Arabian kielen työpajoja johtivat Luma Hameed sekä Ben Hachemi Hamid ja Eeva-Liisa Leskinen Helsingin kielilukiosta. Japanin kielen työpajoja vetivät lehtori Tuure Puurunen Porin suomalaisen yhteislyseon lukiosta ja japanin opettaja Mari Kimanen Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Kiinan kielen työpajoissa kokoonnuttiin Espoonlahden lukion lehtorin, Heli Karin, johdolla.
Tilaisuuden lopussa Jorma Kauppinen haastatteli Tuure Puurusta, Heli Karia ja Päivi Siltala-Keinästä. Idearikas, hyvin onnistunut seminaari päättyi yhteiseen keskusteluun hankkeen jatkotoimenpiteistä.
