Laanilan koulu on tänä syksynä ensimmäisenä oululaisena yläkouluna tarjonnut oppilaille mahdollisuuden opiskella japania B2-kielenä eli kahdeksannella luokalla aloitettavana valinnaisaineena. Opetus järjestetään yhteisopettajuutena aineenopettaja Tuuli Kämpin ja pedagogisena tukena toimivan, kieltenopettajakoulutuksen omaavan Tapio Lindholmin kesken. Kahden opettajan malli on uusi lähestymistapa, jolla on jatkossa tarkoitus mahdollistaa laajempi kielivalikoima oppilaille ja etäämpänä sijaitseville kouluille. Kahden opettajan opetusjärjestelyyn on saatu tukea Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluilta sekä Opetushallituksen rahoittamalta Aasian ja Afrikan kielten hankkeelta.
Kieliasultaan ja kirjoitusmerkistöltään niin erilaisen kielen opiskelussa halutaan varmistaa oppilaalle osaamisen ja oppimisen kokemukset. Oppilaan opiskelumotivaation kannalta on erityisen tärkeää, että opettaja tai tässä tapauksessa opettajat, pystyvät tarjoamaan oppijalle riittävän tuen. Oulussa halutaan mahdollistaa nuorille mahdollisimman monipuoliset eväät tulevaisuuden opintoihin ja työelämään. Japanin ohella kiina ja arabia ovat perinteisten kieliopintojen rinnalle hyviä valintoja, kertoo kehittäjäopettaja Sanna Heinonen.
Yhteistyö opettajien välillä on lähtenyt käyntiin sujuvasti. Yhteisopettajuus on ollut käytännössä edellytys japanin oppituntien sujumisen kannalta, Tuuli Kämppi ja Tapio Lindholm toteavat. Luokassa läsnä olevan opettajan rooli on ollut oleellinen oppilaiden osallistamiseksi. B2-kielen tavoitteiden saavuttaminen ja arvioiminen – varsinkin suullisen osaamisen kannalta – jäisi täysin vajaaksi ilman luokassa olevaa pätevää opettajaa. Keskustelu ja ryhmän yhteinen työskentely jäisi käytännössä syntymättä, jos luokassa ei olisi pedagogista asiantuntijaa luomassa yhteistyön edellytyksiä. Edes japanin kielitaito ei ole välttämätöntä luokassa olevalla opettajalla, sillä tarkoitus on ollut nimenomaan tarjota oppilaille keinoja uuden kielen oppimisen tehostamiseksi ja tavallaan oppia kieltä heidän kanssaan. Kahden opettajan malli on myös poistanut etäopetuksesta luentomaisuuden ja auttanut räätälöimään opetuksen yksittäiselle ryhmälle sopivaksi.
Hybridiopetus sanana on valitettavasti saanut etäopetusaikana ikävän merkityksen kuormittavana työmuotona, jossa opettaja joutuu tarjoamaan opetusta yhtä aikaa sekä etänä että läsnä oleville oppilaille. Pyrimme tällaisella tietoverkkoja hyödyntävällä yhteisopettajuudella saamaan termille jotain positiivisiakin merkityksiä, Lindholm kertoo.
Edellä kuvattu hybridiopetus on pelastus pienten paikkakuntien vieraiden kielten opetukselle. Etenkin Suomessa perinteisesti harvinaisempia kieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, ei välttämättä voida tarjota edes Oulun kokoisessa kaupungissa ilman hybridiopetusta. Aiemmin marginaalissa olleiden kielten opetuksen tarjoaminen antaa myös monille syrjäytymisuhassa oleville merkityksellisiä oppimisen ja onnistumisen kokemuksia, ja voi parhaassa tapauksessa olla yksittäisille oppilaille koulussa pitävä tekijä.
Hybridiopetus on ollut tilaisuus oppimiseen myös meille opettajille. Monia toimintatapoja on tullut kokeiltua, ja hyviksi koetut ovat jääneet jatkuvaan käyttöön. Mahdollisuuksia löytyy oppiessa koko ajan lisää, ja tällä hetkellä tuntuu, että vain taivas on rajana, Kämppi ja Lindholm hehkuttavat.
Kämppi ja Lindholm ovat tehneet yhteistyötä tuntien suunnittelussa, ja työtavat ovat muotoutuneet lukukauden edetessä. Kämppi hoitaa kielenasiantuntijana opetuksen Helsingistä käsin ja Lindholm tarjoaa paikan päällä Oulussa oppilaille tukea opiskelussa kielenopettajan pedagogisia keinoja käyttäen. Opetus toimii Teams-alustan kautta, jolloin pystytään hyödyntämään monipuolisesti erilaisia aineistoja, kuten video- ja äänitiedostoja. Oppilaat ovat yhdessä luokkatilassa, josta he ovat yhteydessä Helsinkiin konferenssimikrofonin ja ryhmää kuvaavan kameran avulla Oppilaat käyttävät oppikirjaa ja vihkoa, omia tietokoneita ei tarvita. Lindholm ohjaa luokassa ryhmätyöt ja keskustelut. Hän pyrkii siihen, että oppilaat avaisivat suunsa ja kysyisivät, välillä kysyen itsekin asioita, joiden arvelee oppilaita kiinnostavan tai mietityttävän.
Sanna Heinonen
Kehittäjäopettaja
Oulun kaupunki, perusopetus
Aasian ja Afrikan kielten hanke 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.