Rehtorin näkökulma vieraiden kielten yhteistyömahdollisuuksista

Konnichi wa!

Merikarvian lukio on pieni lukio länsirannikolla. Painotamme kansainvälisyyttä ja yrittäjyyttä. Vastuu kansainvälisyydestä on ollut reilut parikymmentä vuotta minulla ja jo sitä ennen yläkoulun puolella.  Vuosien aikana meillä on ollut ja on edelleen yhteistyötä lukemattomiin maihin. Tämä on luonnollisesti poikinut myös kieltenopetukseen uutta näkökulmaa. Lähiopetuksena opetamme ruotsia kahtena tasona ja englantia sekä niiden lisäksi saksaa ja japania. Lisäksi muista lukioista ostan espanjaa, venäjää ja ranskaa sekä muualta vielä italian kieltä. Satakunnassa pienemmät lukiot ovat tehneet parikymmentä vuotta yhteistyötä myös työjärjestysten teossa. Pari riviä on aina ollut yhteisesti sovitussa paikassa ja oppitunnit 75 minuuttia. Periaate on ollut se, että jos yksi valitsee, niin on minun asiani hankkia opetus joko omasta koulusta tai muualta.  Pienessä kunnassa tämä on rehtorin näkökulmasta varsin helppo järjestää. Aina se, mitä olen esittänyt, on mennyt kunnassa eteenpäin. Koulujen tehtävänä on tarjota nuorille hyviä eväitä elämää varten, myös kieliä.

Japanin kieli tuli, kuten usein käy, hieman vahingossa. Etsin lukiollemme yhteistyökumppania Japanista, mutta sen kanssa meni hieman aikaa, kun oli muuta yhteistyötä niin paljon. Porissa tapasin kuitenkin aikanaan monikulttuuriyhdistyksessä toimineen Oschie Nishimura-Sahin ja kysyin häneltä, tulisiko hän lukiooni opettamaan japanin kieltä, jos laitan sen tarjottimelle. Siitä se alkoi. Tämä taitaa olla nyt 7. vuosi, jolloin japanin kieltä opetetaan ja tarjotaan kaikki kurssit. Sen myötä järjestyi myös yhteistyökumppani Japaniin ja kouluvierailut on tehty kumpaankin suuntaan.

Tämä yhteistyö jatkuu edelleen ja on poikinut myös hyvän yhteistyön satakuntalaiseen yrityselämään, kun tutustuin japanilaistaustaiseen Masatoshi Wakabajashiin. Hän on toiminut Chimcorpin toimitusjohtajana helmikuun 2021 alkuun saakka täällä Satakunnassa. Hänestä onkin tullut lukioomme ja myös yhteiskouluun hyvä ”kuukauden vieras”.

Se, mikä tässä japanin kielen opetuksessa hieman on hiertänyt, on se, että japani ei ole ollut kirjoitettava kieli. Sama koskee myös kiinan ja arabian kieliä. Tämän hankkeen myötä sekin tavoite näyttää menevän pienin askelin eteenpäin, mikä on hieno asia.

Ensi lukuvuonna japanin kieli laajenee myös yhteiskoulun (yläaste) puolelle. Lukiossa ja peruskoulussa japania opettaa sama opettaja.  Tämän hankkeen innostamana suunnitellaan kerhotoimintaakin yläkouluun. Tämä hankehan on aivan kuin taivaan lahja kaikkien näiden kolmen kielen opetuksen eteenpäin viemiseksi koko maassa. Myös japanin kielen opetus saa tästä oivan piristysruiskeen. Suosittelen mukaan tuloa näiden kielten eteenpäin viemiseen ja opettamiseen. Lapset ja nuoret kyllä valitsevat, kun me aikuiset tarjoamme siihen tilaisuuden.

 

Pasi Koski
Rehtori
Merikarvian lukio

VIRTUAALISILLA KV-PÄIVILLÄ 13.11.2020

Aasian ja Afrikan kielten hanke osallistui Opetushallituksen kansainvälisyyspäivien webinaariin perjantaina 13.11.2020. Virtuaaliset kansainvälisyyspäivät koostuivat kolmesta varsinaisesta teemakokonaisuudesta. Torstaina 12.11. aiheina olivat varhaiskasvatuksen kansainvälisyys sekä ruotsinkielisten koulujen ideat toimivaan kansainvälisyyteen. Perjantain ohjelmakokonaisuus käsitteli välittävää ja vastuullista kumppanuutta kansainvälisessä toiminnassa. Luento-osuuden jälkeen webinaari jatkui työpajoissa. Aasian ja Afrikan kielten hankkeen työpajan näkökulmana oli suomalaisen kielivarannon vahvistaminen osana kestävää kansainvälisyyttä.

Työpajassa koordinaattori Päivi Siltala-Keinänen esitteli hankkeen toimijat ja tavoitteet sekä kertoi toiminnasta, kuten uusista kursseista lukiolaisille ja kielisuihkutuksesta peruskoululaisille eri puolilla Suomea. Hankkeen toimesta tehdään jatkuvasti opetusmateriaaleja, joista uusin on blogiin linkitetty maksuton kiinan kielisuihkutusmateriaali kortteineen. Ensi vuoden puolella valmistuvat lukion B3-japaniin opetusmateriaalit kursseihin 7 ja 8 sekä B3-arabian kurssiin 3. Kiinan kielen työryhmä tekee monipuolista materiaalia alakoulun 3. luokalle. Arabian kielen opetussuunnitelmatyö etenee yliopistonlehtori Sylvia Akarin johdolla.

Koronapandemian aikana verkostoituminen on toteutunut etupäässä etäyhteyksien avulla, mutta alustavasti on suunniteltu omaa seminaaria Tampereelle. Hankkeen parissa on kartoitettu myös kiinan, japanin ja arabian kielen opetustarjontaa Suomen peruskouluissa ja lukiossa. Koordinaattori esitteli kartoituksen tuloksia ja pohti tulevaisuuden haasteita. Opetuksen laajentamiseksi ja syventämiseksi etsitään ratkaisuja esimerkiksi kehittämällä etäopetusta ja tekemällä maksuttomia opetusmateriaaleja. Kiinan kielen opetuksen aloittaminen Turun yliopistossa syksyllä 2021 tullee osittain helpottamaan opettajaksi pätevöitymistä.

Hanke rohkaisee nuoria laajentamaan kielellistä repertuaariaan.  Globalisoituvassa maailmassa tarvitaan työelämävalmiuksia vahvistavaa kieli- ja kulttuuriosaamista. Maailmankansalaisen taitoja voidaan vahvistaa esimerkiksi tunnistamalla kielenkäytön eri eettisiä ulottuvuuksia. Myös kiinan, japanin ja arabian kielen opetuksessa voidaan tarkastella ympäristönäkökulmasta käsin oman toiminnan vaikutuksia ja laatia ratkaisuehdotuksia opiskelijoiden tärkeiksi kokemiin globaaleihin ongelmiin, totesi koordinaattori.

Rehtori Jaakko Perttu kertoi Vaasan lyseon lukion toiminnasta, jossa kielet ja kulttuuri ovat keskiössä. Lukiossa voi opiskella japanin kieltä ja lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kiinan kielen ja kulttuurin perusteet Vaasan yliopistossa. Monikielisessä ja –kulttuurisessa lukiossa leirikoulut tukevat kielten opiskelua. Perttu pohti esityksessään myös arabian kielen saamista osaksi suomalaista kielivarantoa. Lukion tavoitteena on tarjota ensi keväänä arabiaa vieraana kielenä yhteistyössä paikallisten lukioiden kanssa.

Työpaja päättyi toiminnalliseen osuuteen. Mikkelin kansalaisopiston japanin kielen opettaja Aaro Haavisto piti kulttuuri-Kahootin, jonka ideaa voi hyvin soveltaa muihinkin kieliin. Pispalan koulun kiinan kielen opettajan, Sixin Gaon, johdolla saimme osallistua kielisuihkutukseen. Hän toteutti sen käyttämällä itse tekemäänsä materiaalia, joka on linkitetty tähän blogiin. Kiitokset kaikille työpajaan osallistuneille!

Kiinan kieltä voi jatkossa opiskella pääaineena Turun yliopistossa

Kiinan kielen opiskelumahdollisuudet laajenevat Suomessa, kun Turun yliopisto aloittaa uuden kiinan kielen oppiaineen suunnitelmien mukaan syksyllä 2021. Tähän asti kiinan kielen opetusvastuu on ollut ainoastaan Helsingin yliopistolla.

Turun uusi pääaine toimii siten myös avauksena laajentaa suomalaisten yliopistojen kieliaineiden palettia Suomessa perinteisesti opiskeltujen kielten ulkopuolelle.

Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen kiinan kielen opintosuunnitelma painottuu kieliasiantuntijuuteen, kielelliseen viestintään ja kiinalaisen yhteiskunnan tuntemukseen.

Turun kiinan kielen pääaine tarjoaa monipuolisia kielelliseen viestintään ja työelämän vuorovaikutustaitoihin painottuvia opintoja, joiden kautta opiskelija perehtyy kiinan kielen ohella myös kiinalaiseen yhteiskuntaan ja sen ilmiöihin, kulttuuriin ja kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen.

Laaja-alaisuuden toivotaan vetoavan eri aloille suuntautuviin opiskelijoihin, jotka näkevät Kiina-asiantuntijuuden paitsi etuna työmarkkinoilla, myös avaimena kulttuurisidonnaisten viestintätapojen tulkintaan ja navigointiin yhä monimuotoisemmissa työympäristöissä ja –tehtävissä. Toimivia aineyhdistelmä sivuaineita voivatkin olla eri ihmistieteet, yhteiskuntatieteet, kauppatieteet, yrittäjyysopinnot tai vaikkapa kieliteknologia. Kiinan oppiaineesta valmistuvat kiinan kielisen viestinnän asiantuntijat voivat sijoittua työelämässä julkishallinnon, erilaisten järjestöjen, liike-elämän tai viestinnän tehtäviin.

Kiinalaisen yhteiskunnan tuntemukselle ja kiinan kielen asiantuntijuudelle on myös Suomessa selkeä tarve. Turun uusien kiinan opintojen myötä yhä useammalle tarjoutuu mahdollisuus perehtyä kiinalaiseen yhteiskuntaan ja saavuttaa sujuva kiinan kielen taito. Uusi kiinan pääaine luo myös tilaisuuden laajentaa kiinan kielen oppimisen ja opettamisen tutkimusta ja kehittää ainetta valtakunnallisesti.

Hanna Holttinen
Suunnittelija
Kieli- ja käännöstieteiden laitos
Turun yliopisto