Kiinan kieltä voi jatkossa opiskella pääaineena Turun yliopistossa

Kiinan kielen opiskelumahdollisuudet laajenevat Suomessa, kun Turun yliopisto aloittaa uuden kiinan kielen oppiaineen suunnitelmien mukaan syksyllä 2021. Tähän asti kiinan kielen opetusvastuu on ollut ainoastaan Helsingin yliopistolla.

Turun uusi pääaine toimii siten myös avauksena laajentaa suomalaisten yliopistojen kieliaineiden palettia Suomessa perinteisesti opiskeltujen kielten ulkopuolelle.

Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen kiinan kielen opintosuunnitelma painottuu kieliasiantuntijuuteen, kielelliseen viestintään ja kiinalaisen yhteiskunnan tuntemukseen.

Turun kiinan kielen pääaine tarjoaa monipuolisia kielelliseen viestintään ja työelämän vuorovaikutustaitoihin painottuvia opintoja, joiden kautta opiskelija perehtyy kiinan kielen ohella myös kiinalaiseen yhteiskuntaan ja sen ilmiöihin, kulttuuriin ja kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen.

Laaja-alaisuuden toivotaan vetoavan eri aloille suuntautuviin opiskelijoihin, jotka näkevät Kiina-asiantuntijuuden paitsi etuna työmarkkinoilla, myös avaimena kulttuurisidonnaisten viestintätapojen tulkintaan ja navigointiin yhä monimuotoisemmissa työympäristöissä ja –tehtävissä. Toimivia aineyhdistelmä sivuaineita voivatkin olla eri ihmistieteet, yhteiskuntatieteet, kauppatieteet, yrittäjyysopinnot tai vaikkapa kieliteknologia. Kiinan oppiaineesta valmistuvat kiinan kielisen viestinnän asiantuntijat voivat sijoittua työelämässä julkishallinnon, erilaisten järjestöjen, liike-elämän tai viestinnän tehtäviin.

Kiinalaisen yhteiskunnan tuntemukselle ja kiinan kielen asiantuntijuudelle on myös Suomessa selkeä tarve. Turun uusien kiinan opintojen myötä yhä useammalle tarjoutuu mahdollisuus perehtyä kiinalaiseen yhteiskuntaan ja saavuttaa sujuva kiinan kielen taito. Uusi kiinan pääaine luo myös tilaisuuden laajentaa kiinan kielen oppimisen ja opettamisen tutkimusta ja kehittää ainetta valtakunnallisesti.

Hanna Holttinen
Suunnittelija
Kieli- ja käännöstieteiden laitos
Turun yliopisto

Uusia toimijoita hankkeeseen

Opetushallitus on myöntänyt 26.6.2020 Aasian ja Afrikan kielten hankkeelle valtionavustusta vuoden 2021 loppuun saakka. Jatkorahoituksen myötä Helsingin kielilukion koordinoima hanke laajenee. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun ja Espoonlahden lukion lisäksi toimijoina ovat Merikarvian lukio ja yhteiskoulu, Vaasan lyseon lukio, Tampereen kaupungin perusopetus / Pispalan koulu ja Oulun kaupungin perusopetus.

Merikarvialla ja Vaasassa on pitkä kokemus japanin kielen ja kulttuurin opettamisesta lukiossa. Tampereen kaupungin perusopetuksessa on laajaa kokemusta kiinan kielen opettamisesta. Kiinan kielisuihkutukseen keskitytään erityisesti sekä Oulun että Tampereen kaupungin perusopetuksessa.

Arabian toisen kurssin opetusmateriaali valmis

B3-arabian 2. kurssin opetusmateriaali on valmistunut. Tekijöinä ovat arabian opettajat Ben Hachemi Hamid ja Eeva-Liisa Leskinen. Materiaalin voi ladata pdf-tiedostona tästä: Qalam 2. Arabian jatkokurssi suomenkielisille

Aikaisemmin ilmestyneen 1. kurssin materiaali on tässä: Qalam 1. Arabian johdantokurssi suomenkielisille. Arabian kolmannen kurssin materiaali suomenkielisille valmistuu myöhemmin tänä vuonna.

SUKOL RY:n talvikoulutuspäivillä Riihimäellä 7.2.2020

Aasian ja Afrikan kielten hanke oli esillä Suomen kieltenopettajien liiton SUKOL ry:n talvikoulutuspäivillä Riihimäellä 7.2.2020. Kieltenopettajat olivat kokoontuneet kuuntelemaan ja keskustelemaan päivänpolttavista teemoista ja tapaamaan kollegoita ympäri Suomea. Paikalla oli myös muun muassa LUKKI -hankkeen edustajia, oppikirjakustantamoita ja muita toimijoita.

Vaikka arabia, japani ja kiina eivät vielä yllä suosiossa englannin, ranskan tai ruotsin tasolle, kiinnostus niitäkin kohtaan selvästi nousee niin opettajien keskuudessa kuin julkisessa keskustelussa. Tämän pystyi aistimaan myös Riihimäellä, kun monet ihmiset tulivat kiinnostuneena kyselemään hankkeen asioista ja siihen liittyvistä kielistä. Jää nähtäväksi, saadaanko esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin tulevina vuosina uusia kieliä kirjoitettavaksi. Siihen on toki vielä matkaa.

Tampereen kv-treffeillä 23.1.2020

 

 

 

 

Terveisiä Tampereelta

Koordinaattori Päivi Siltala-Keinänen ja japanin kielikohtainen koordinaattori Tuure Puurunen osallistuivat Opetushallituksen ja kansainvälisten koordinointihankkeiden järjestämään Koulutus- ja verkostoitumispäivään yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen valtionavustuksen saajille eli tuttavallisemmin kv-hankkeiden tammitreffeille. Hankkeiden edustajat treffailivat 23.1.2020 Tampereen Monitoimitalolla.

Päivän ohjelmassa oli verkostoitumisen lisäksi tutustumista muihin hankkeisiin ja ajankohtaisiin kuulumisiin sekä omien hankkeiden itsearvoimista. Päivi ja Tuure esittelivät myös Aasian ja Afrikan kielten hankkeen menneitä tekemisiä ja tulevia suunnitelmia sekä hankkeen aikana ilmenneitä haasteita. Omassa puheenvuorossaan Tuure keskittyi harvinaisten kielten ”kohtaanto-ongelmaan” ja lupasi kirjoittaa siitä hieman laajemmin blogissa. Se luvattu kirjoitus on tässä.

Japanin (ja muiden harvinaisten kielten) opetuksen kohtaanto-ongelmasta ja miten sen voisi ratkaista

Japanin kielen opetuksen nykytilaa voitaneen melko turvallisin mielin kuvata helsinkisentriseksi. Iso osa japania opettavista kouluista löytyy pääkaupunkiseudulta – ja vielä selvemmin sama pätee kiinaa ja arabiaa opettaviin kouluihin. Toki myös maakuntien isoissa kunnissa, kuten Turussa, Tampereella tai Porissa, opetetaan myös Aasian ja Afrikan kieliä, mutta maantieteellisesti katsottuna opetus keskittyy hyvin pistemäisesti. Verkostosta ei voi oikein puhua.

Halukkaita opiskeljoita kuitenkin tuntuisi olevan muuallakin kuin maakuntien isoissa kaupungeissa ja ruuhka-Suomessa. Tämä on tullut ilmi Aasian ja Afrikan kielten hankkeen ja Le Zhi -hankkeen verkkokurssien kautta: Porissa pidetyt japanin kurssit ja Espoon kiinan kurssit ovat vetäneet opiskelijoita laajalti ympäri maata. Olisikin varmasti kouluja, joissa näistä kielistä voisi opiskelijamäärien perusteella syntyä ryhmiä, jos oli saatavissa opettajia.

Opettajan kannalta katseltuna tilanne ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Monessakaan koulussa ei opetusta olisi tiedossa montakaan vuosiviikkotuntia, joten leipä jäisi aika ohueksi. Esimerkiksi monen vain japania opettavan tulot muodostuvatkin monesta purosta. Siksi opettajan onkin helpompi elää ja opettaa PK-seudulla, jossa kouluja ja opistoja on enemmän ja kulkuyhteydet ovat parempia: päiväopetuksen jälkeen on helppo sujahtaa junalla lähikuntaan pitämään kansalaisopiston iltakurssia. Viiden lukiokurssin takia ei kannata muuttaa toiseen maakuntaan.

Ongelma alkanee jo hahmottua: opiskelijoita on (kärjistäen sanotusti) kaikkialla, mutta töitä välttämättä ei riittävästi. Opettajat majailevat lähinnä PK-seudulla tai maakuntien isoissa kaupungeissa. Mutta nykyajassa elävänä lukijana lienet päätynyt jo ilmeiseen ratkaisuun: etä- ja verkko-opetus. Suomessa internetin kattavuus on maailman huippua (10. sija Inclusive Internet -indeksissä, kts.: https://theinclusiveinternet.eiu.com/explore/countries/performance?category=availability ) ja nykytietokoneet jo enemmän kuin riittävän hyviä niin opettajalle kuin opiskelijallekin.

Etäopetus voisi olla sitä, että koulun kurssin lähiopetustunnit suoratoistetaan maailmalle lukujärjestyksen mukaisessa aikataulussa, opettaja opettaa verkossa esimeriksi myöhäisiltapäivästä tai että kurssi suoritetaan täysin omassa aikataulussa itsenäisesti. Porin japanin kurssien tunteja voi seurata suorana tai omaan tahtiin myöhemmin. Kurssin palautettavat tehtävät ja kokeet tehdään Moodlessa. Muunkinlaisia malleja löytyy. Porin verkko-opetuskokeilusta tulee oma blogitekstinsä myöhemmin.

Tässä ratkaisussa on toki omat haasteensa: Onko opettajalla riittävää pedagogista ja tvt-osaamista? Kuinka yhdistää halukkaat opiskelijat, opettajaa kaipaavat koulutuksenjärjestäjät ja opettajat? Miten raha liikkuu, mitä maksaa ja kuka maksaa?

Näiden haasteiden ratkaisemiseksi voisi

  1. laatia koulutuksen oman ”duunitorin”, jossa
    a) koulutuksenjärjestäjät voisivat etsiä etäopettajaa
    b) opettajat voisivat tarjoutua etäopettajaksi koulutuksenjärjestäjille
    c) koulutuksenjärjestäjät tarjota etäopiskelupaikkoja kursseilleen
    d) kiinnostuneet opiskelijat voisivat etsiä itselleen etäkurssipaikkaa
    e) on ideaalitilanteessa jonkinlainen laskun- tai maksunvälityssysteemi, jotta rahan liikuttaminen sujuisi mahdollisimman näppärästi
  2. kehittää verkko-opetuksen pedagogiikkaa ja tvt-taitoja kehittävän koulutuspaketin opettajille – asiantuntemusta vaadittaisiin myös vieraiden kirjoitusjärjestelmien verkko-opetuksen didaktiikasta
  3. toitottaa, suitsuttaa ja julistaa kahta edellä mainittua, jotta opettajat saisivat tarvitsemaansa lisäkoulutusta ja halukkaat oppijat mahdollisuuden oppia

Verkko-opetus herättää ainakin opettajakunnassa monenlaisia tuntemuksia. Tuuren henkilökohtainen mielipide onkin, että hyvää lähiopetusta ei (ainakaan kovin helposti) korvaa mikään. Varsinkin puheviestintätaitojen harjoittelu verkossa vaatii riittävän hyvää tekniikka ja opettajalta didaktista pelisilmää, mutta taiten suunniteltu ja toteutettu verkkokurssi mahdollistaa kyllä hyvät oppimistulokset.

Japania, kiinaa tai arabiaa voi opiskella vieraana kielenä näissä kouluissa

JAPANI VIERAANA KIELENÄ

Peruskoulut:
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu
Suomalais-venäläinen koulu, Helsinki
Paattisten koulu, Turku (kerho)
Luostarivuoren koulu, Turku (lyhyt valinnaiskurssi)

Lukiot:
Helsingin kielilukio
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu
Porin suomalaisen yhteislyseon lukio
Töölön yhteiskoulun aikuislukio, Helsinki
Oulaisten lukio
Oulun aikuislukio
Turun iltalukio
Hyvinkään yhteiskoulun lukio 
Merikarvian lukio
Vaasan lyseon lukio
Martinlaakson lukio, Vantaa
Vaskivuoren lukio, Vantaa
Suomalais-venäläinen koulu, Helsinki
Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki

KIINA VIERAANA KIELENÄ

Peruskoulut:
Meilahden ala-asteen koulu, Helsinki
Meilahden yläasteen koulu, Helsinki
Auroran koulu, Espoo
Järvenperän koulu, Espoo
Pispalan koulu, Tampere
Wivi Lönnin koulu, Tampere
Luostarivuoren koulu, Turku

Lukiot:
Ressun lukio, Helsinki
Helsingin kielilukio
Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
Espoonlahden lukio, Espoo
Järvenpään lukio
Keravan lukio ja aikuislukio
Vaskivuoren lukio, Vantaa
Martinlaakson lukio, Vantaa
Tulliportin normaalikoulun lukio, Joensuu
Joensuun lyseon lukio
Salon lukion aikuislinja
Turun iltalukio
Oulaisten lukio
Oulun aikuislukio
Imatran Yhteislukio
Helsinge gymnasium, Vanda

ARABIA VIERAANA KIELENÄ

Lukiot:
Helsingin kielilukio
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu

Listoja päivitetään jatkuvasti.

Jyväskylän kv-päivillä 15.-16.11.2019

Mitä uusi lukion opetussuunnitelma sanoo kansainvälisyydestä? Miten syntyy aitoa dialogia eri kulttuurien ja yhteisöjen välillä? Miten tukea monikielistä oppijaa? Näitä ja monia muita haastavia kysymyksiä pohdittiin Jyväskylässä 15.–16. marraskuuta 2019 järjestetyillä Valtakunnallisilla yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kansainvälisyyspäivillä.

Päivien ohjelma oli mielenkiintoinen ja monipuolinen kattaus luentoja ja työpajoja, joissa päästiin pohtimaan niin opettajien liikkuvuutta kuin eri kielialueelta tulevan oppijan tukemista omassa luokassa. Ajattelun aihetta ja käytännön työkaluja tarjottiin niin käytännön opetustyöhön kuin hallinnon kv-toimijoillekin.

– Sitä ihan meinasi unohtaa, että on siellä töissä – niin mielenkiintoista ohjelma oli, naurahtaa Tuure Puurunen, Aasian ja Afrikan kielten hankkeen japanin kielikohtainen koordinaattori. – Al Amana Centerin johtajan Aaro Rytkösen keynote-luento  Dialogi on rajojen ylittämistä oli tärkeä puheenvuoro kulttuurienvälisestä vuoropuhelusta. Lisäksi esimerkiksi monikielisen oppijan tukemisen työpaja antoi eväitä omaan työhön.

Aasian ja Afrikan kielten hanke näkyi tapahtuman yhteydessä järjestetyllä hanketorilla. Puurusen kanssa juttelemaan tulivat erityisesti arabian, kiinan ja japanin kielen opinnoista kiinnostuneet nuoret, mutta myös eri koulutusasteen opettajia ja hallintoa kävi tutustumassa hankkeen toimintaan.

– Erityisen mielenkiintoista keskustelua kävin erään varhaiskasvatuksen hallinnon edustajan kanssa, Puurunen paljastaa. – Meillä syntyi heti mielenkiintoinen yhteistyösuunnitelma kielisuihkutuskoulutusmateriaalista, joka tuntuu hyvinkin toteuttamiskelpoiselta. Toivottavasti tämä idea kantaa hedelmää!

Hankkeen seminaari 3.9.2019

DIGITALISOITUVA KIELTENOPETUS LAAJENEE AASIAAN JA AFRIKKAAN

Aasian ja Afrikan kielten hankkeen ensimmäiseen omaan seminaariin osallistui yli 70 henkeä. Opetushallituksessa oli rehtoreita, opettajia, opiskelijoita ja hallinnon edustajia eri puolelta Suomea. Seminaarin puheenjohtaja, Opetushallituksen johtaja Jorma Kauppinen haastatteli tilaisuuden alussa hankkeen koordinaattoria, Päivi Siltala-Keinästä, rehtori Harri Korhosta, opetusneuvos Paula Mattilaa ja opetusneuvos Anu Halvaria. Arabian, japanin ja kiinan kielen kysyntä ja tarjonta Suomen kouluissa, etäopetuksen rooli ja uuden opetussuunnitelman nykyvaiheet perehdyttivät päivän taustoihin.

Kuva: Päivi Siltala-Keinänen

Yliopistonopettaja Leena Hiltunen Jyväskylän yliopistosta luennoi verkko-opetuksen mahdollisuuksista ja haasteista harvinaisten kielten opetuksessa.

Leena Hiltusen esityksen jälkeen Jorma Kauppinen haastatteli kommenttipuheenvuoron pitänyttä rehtori Juha Kiviojaa. Etelä-Tapiolan lukiossa järjestetyt kiinan kielen verkkokurssit ovat saavuttaneet suuren suosion. Tarkemmat tiedot kursseista tästä linkistä.

Goldsmiths, University of Londonin opettaja Luma Hameed kertoi arabian kielen opettamisesta Ison-Britannian kouluissa. Hän esitteli myös tekemäänsä opetusmateriaalia.

Suomalais-Japanilaisen kauppakamarin varapuheenjohtaja Petteri Kostermaa luennoi siitä, minkälaista kieli- ja kulttuuriosaamista suomalainen talouselämä tarvitsee Aasiassa. Kostermaan esityksen diat avautuvat linkistä Kehitys vie Aasiaan.

Iltapäivällä olivat vuorossa arabian, japanin ja kiinan kielen työpajat, joissa innovoitiin verkko-opetuksen mahdollisuuksia eri kouluasteilla sekä keskusteltiin käytännön kysymyksistä.  Arabian kielen työpajoja johtivat Luma Hameed sekä Ben Hachemi Hamid ja Eeva-Liisa Leskinen Helsingin kielilukiosta. Japanin kielen työpajoja vetivät lehtori Tuure Puurunen Porin suomalaisen yhteislyseon lukiosta ja japanin opettaja Mari Kimanen Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Kiinan kielen työpajoissa kokoonnuttiin Espoonlahden lukion lehtorin, Heli Karin, johdolla.

Tilaisuuden lopussa Jorma Kauppinen haastatteli Tuure Puurusta, Heli Karia ja Päivi Siltala-Keinästä. Idearikas, hyvin onnistunut seminaari päättyi yhteiseen keskusteluun hankkeen jatkotoimenpiteistä.